Nämä viisi blueskitaristia ovat vaikuttaneet omaan soittooni enemmän kuin kukaan muu. Tässä kirjoituksessa ei ole tarkoitus käydä läpi heidän elämäkertojaan vaan se, mitä kunkin soitosta kannattaa varastaa omaan pelaamiseen.
Lyhyt vastaus: Vaughanilta kannattaa oppia dynamiikka ja soundin saaminen sormilla, Hendersonilta harmonian laajentaminen bluesasteikon ulkopuolelle, Trucksilta fraseeraus slidellä ja sormilla, Mayeriltä tilan jättäminen ja laulunomainen melodia, Bonamassalta mollisävyt ja soundien vaihtelu.
Oma soittourani alkoi bluesin parissa, enkä muutamaan ensimmäiseen vuoteen soittanut juuri muuta. Blues on hyvä pohja soittoharrastuksen aloittamiselle, koska se on samalla koko modernin kevyen musiikin ja kitarismin perusta. Esimerkiksi suuri osa rocksooloissa käytetyistä melodialinjoista pohjautuu bluesiin.
Blues on myös teknisesti hyvä pohja. Siinä käytetään kitaransoiton tärkeimpiä tekniikoita, kuten kielen venytystä eli bendiä ja vibratoa, sekä muita fraseerauksen keinoja.
Komppipuolella 12 tahdin blueskierto on pohja koko nykymusiikille. Siinä esiintyvät harmonian tärkeimmät tehot: toonika (I aste), subdominantti (IV aste) ja dominantti (V aste). Nämä sointuasteet tuottavat suurimman harmonisen jännitteen, jota käytetään hyväksi kaikissa muissakin tyyleissä. Bluesin sointumaailma on näennäisen yksinkertainen, mutta sen vaikutus on perustavanlaatuinen.
Jokaisen kitaristin kannattaa hallita 12 tahdin blueskierto eri sävellajeissa ja osata improvisoida sen päälle. A-sävellajissa kierto menee näin:
A | D | A | A
D | D | A | A
E | D | A | E
Soinnut soitetaan usein duuri7-sointuina, ja komppityyli vaihtelee tempon ja soittajan mukaan. Jos kierto ei ole vielä hallussa, Blues-kurssi aloittelijoille vie sen läpi alusta asti.
Stevie Ray Vaughan (1954–1990) oli amerikkalainen kitaristi ja laulaja, joka ehti julkaista neljä studioalbumia Double Trouble -triollaan ennen kuolemaansa helikopteriturmassa 35-vuotiaana.
Hän piristi bluesskeneä aggressiivisella ja energisellä otteellaan, jossa oli ripaus modernimpaa asennetta konservatiiviseen bluesmaailmaan.
Mitä oppia: Vaughan suosi puhdasta soundia ajettuna hyvin kovalle volyymille, jolloin vahvistin särähti juuri sopivasti. Särö tuli siis soittajan kädestä, ei pedaalista. Harjoittele tuottamaan sekä kevyt että raju ääni samalla asetuksella pelkästään kosketuksen voimaa muuttamalla – siinä on Vaughanin soundin ydin. Kitaroista hän suosi Fenderin Stratocasteria, ja hänellä oli myös oma nimikkomallinsa. Hän oli lisäksi teknisesti erittäin taitava, mikä kuuluu esimerkiksi kappaleissa Scuttle Buttin' ja Rude Mood.
Scott Henderson (s. 1954) on amerikkalaiskitaristi, joka on suvereeni blueskitaristi mutta tunnetaan myös työstään fuusiojazzin parissa. Hänen tunnetuin yhtyeensä on Tribal Tech, jonka myötä hän on kerännyt tunnustuksia myös jazzkitaristina.
Mitä oppia: Henderson tuo perinteiseen bluessoittoon jazzin sävyjä. Kappaleet etenevät usein 12 tahdin blueskierron mukaan, mutta hän lisää siihen sointutehoja jazzin puolelta. Sama pätee sooloihin: hän ei turvaudu pelkkään bluesasteikkoon vaan käyttää kromatiikkaa, moodeja ja harmoniaan pohjautuvia asteikkoja. Jos oma soolosoitto tuntuu jumittavan pentatoniseen, tästä kannattaa aloittaa – Sävyjä blues-improvisointiin käsittelee juuri tätä.
Derek Trucks (s. 1979) on yksi tämän hetken arvostetuimmista blueskitaristeista. Hän on voittanut Grammy-palkintoja ja päätynyt listauksiin kaikkien aikojen parhaista kitaristeista. Hän on soittanut The Allman Brothers Bandissa, omassa Derek Trucks Bandissaan ja Tedeschi Trucks Bandissa.
Mitä oppia: Trucks soittaa paljon slideputkella ja saa sillä fraseeraukseen aivan oman lisänsä. Hän on niin suvereeni sen käytössä, että emuloi sliden soundia myös tavallisessa sormisoitossaan. Toinen kiinnostava seikka on plektran puute: hän soittaa kaiken sorminäppäilemällä, mikä vaikuttaa sekä fraseeraukseen että soundiin. Kokeile soittaa tuttu bluessoolo ilman plektraa – se muuttaa aksentointia enemmän kuin arvaisi. Slidesoiton perusteet käydään läpi Slide-kitara-kurssilla.
John Mayer (s. 1977) on amerikkalainen kitaristi ja laulaja, joka opiskeli Berklee-musiikkikoulussa Bostonissa mutta jätti opinnot kesken keskittyäkseen omaan uraansa. Hänen levynsä ovat myyneet moninkertaista platinaa, mikä kertoo siitä, että blues koskettaa ihmisiä edelleen.
Mitä oppia: Mayerin tapauksessa kyse ei ole aivan perinteisestä bluesista. Hän tuo sen muotoon, jossa laulu on keskiössä ja kitara palvelee sitä. Juuri siksi hänen sooloissaan on niin paljon tilaa: fraasi loppuu ennen kuin se ehtii täyttyä. Poimi tästä yksi konkreettinen asia – soita seuraava sooloharjoitus niin, että jokaisen fraasin jälkeen on tauko. Mayerin soittotyyli on muutenkin monipuolinen, ja siinä kuuluu vaikutteita usealta vuosikymmeneltä.
Joe Bonamassa (s. 1977) on kenties kaupallisesti menestynein nykyblueskitaristi. Hän esiintyi jo teini-ikäisenä lämmittelijänä B.B. Kingin keikoilla ja on sittemmin julkaissut mittavan määrän sooloalbumeita, joista useita on yltänyt Billboardin bluestilaston kärkeen. Hän on esiintynyt muun muassa Royal Albert Hallissa ja soittanut Eric Claptonin ja Buddy Guyn kanssa.
Mitä oppia: Bonamassan ote bluesiin on moderni ja melodinen eikä pohjaa pelkkään bluesasteikkoon. Perinteinen blues etenee usein duuriharmoniassa, mutta Bonamassa käyttää paljon myös mollisointuja Gary Mooren tapaan – kokeile soittaa tuttu 12 tahdin kierto mollissa ja kuuntele miten tunnelma muuttuu. Hän on myös kokeilevampi soundien suhteen ja vaihtaa efektejä tilanteen mukaan. Kitaroissa hän luottaa pitkälti Les Pauleihin, joiden tanakka sointi sopii tyyliin hyvin.
Kannattaa tutustua kunkin soittajan materiaaliin ja kiinnittää huomiota siihen, miten he lähestyvät bluesia. Ytimenä on lähes aina 12 tahdin blueskierto samoine sointutehoineen – niitä vain varioidaan ja niiden ympärille lisätään muita sointuasteita.
Jokaisella näistä kitaristeista on hyvin omintakeinen tyyli, ja jokaiselta voi ottaa vaikutteita ja sulauttaa niitä omaan soittoon. Bonamassan ja Mayerin taustoista ja urasta kerrotaan tarkemmin kirjoituksessa Modernin bluesin mestarit.
– Samuli
Modernin bluesin mestareita -kurssi purkaa kummankin fraseerauksen ja soolot osiin.
Katso Modernin bluesin mestareita →
Voit aloittaa ilmaisella kokeilulla.
Samuli Federley soittaa ja opettaa vauhdikasta kitarointia lapsille ja aikuisille kuudesta kahdeksaan kielellä. Näin myös Rockwayllä.
