Lyhyt vastaus: Metrisessä modulaatiossa rytmin perussykkeen aika-arvo muuttuu, jolloin myös tempo – ja mahdollisesti tahtilaji – muuttuu. Uusi tempo lasketaan polyrytmin kautta: jaa vanha tempo vanhalla pulssilla ja kerro tulos uudella. Esimerkiksi 3 vastaan 2 -polyrytmissä tempossa 100 bpm: 100 / 2 = 50, ja 50 × 3 = 150 bpm.
Metrisiä modulaatioita kuulee nykymusiikissa entistä enemmän – varsinkin hip-hopissa, progessa ja modernissa fuusiomusiikissa. Tässä on lyhyt soittoesimerkki:
Mitä esimerkissä oikeastaan tapahtuu? Otetaan pari askelta taaksepäin ja aloitetaan polyrytmiikasta, jolle metrinen modulaatio rakentuu.
Sana polyrytmi koostuu sanoista poly ja rytmi eli moni ja rytmi: polyrytmissä on monta rytmiä päällekkäin. Rytmit eivät ole keskenään jaollisia – 2 ei ole jaollinen kolmella eikä 4 viidellä. Jotta polyrytmi toteutuu, näillä kahdella rytmillä on oltava yhteinen nimittäjä eli pulssi.
Otetaan esimerkiksi 2–3-polyrytmi. Jos pulssi on kahteen, se muodostaa pohjan tahtilajille yks-kaks-yks-kaks. Sen päälle soitetaan saman aika-arvon trioli: jos pulssin aika-arvo on 2/4, soitettava trioli on neljäsosatrioli. Käytännössä siis kahden iskun aikana soitetaan kolme tasaista säveltä, ja molemmat kuviot alkavat samasta kohdasta.
Rytmiikan perusteet käydään läpi Rytmiikan perusteet -kurssilla.
Metrisessä modulaatiossa tempo siirtyy polyrytmin toiseen pulssiin: se rytmi, joka oli aiemmin päällekkäinen kuvio, otetaan uudeksi perussykkeeksi.
Sovitaan, että alkutempo on 100 bpm ja polyrytmi on 3 vastaan 2. Jaetaan tempo vanhalla pulssilla: koska tahtilaji on esimerkissä 2/4, jaetaan kahdella, eli 100 / 2 = 50. Seuraavaksi kerrotaan saatu luku uudella pulssilla: 50 × 3 = 150 bpm.
Sama onnistuu 5–4-polyrytmillä. Pulssi on ensin neljään tempossa 100 bpm: 100 / 4 = 25, ja 25 × 5 = 125 bpm. Käytännössä molemmat pulssit soivat hetken päällekkäin polyrytmissä, ja uusi tempo jää voimaan, kun vanha pulssi lopetetaan.
Metristä modulaatiota käytetään paljon jazzissa, fuusiossa, progressiivisessa rockissa ja progemetallissa. Sitä kuulee myös afrikkalaisessa musiikissa. Hyviä esimerkkejä ovat Mahavishnu Orchestran Birds of Fire ja Dream Theaterin The Mirror.
Metrinen modulaatio on noussut suosioon myös popmusiikissa muun muassa niin kutsuttujen gospel chops -rumpaleiden myötä: heidän suosimansa lineaariset fillit muodostavat usein polyrytmisesti toiseen tahtilajiin meneviä kuvioita.
Metriset modulaatiot ovat erittäin käyttökelpoisia rytmisenä lisämausteena niin sävellyksissä kuin rumpukompeissa ja filleissä. Tekniikan hallinta auttaa myös rytmiikan havainnoinnissa – olit sitten rumpali, kitaristi, laulaja tai minkä tahansa muun soittimen taitaja.
Metrinen modulaatio -kurssi purkaa polyrytmit osiin ja rakentaa niistä komppeja ja fillejä.
Voit aloittaa ilmaisella kokeilulla.
