Arpeggio eli murrettu sointu on monikäyttöinen musiikin elementti. Murretulla soinnulla tarkoitetaan sitä, että sointu soitetaan yksi sävel kerrallaan toisin kuin vaikkapa harjakomppauksessa, jossa pyritään soittamaan kaikki kielet yhdellä kertaa.
Arpeggioita käytetään niin säestyksessä kuin melodia- ja soolosoitossakin. Muun muassa House of the Rising Sun -kappaleen pääkitarakuviossa soitetaan koko sointukierto soinnut murtaen. Tässä tapauksessa sointuotteet pidetään pohjaan painettuina, mutta kielet näppäillään plektrakädellä yksi kerrallaan.
Lue lisää arpeggioiden käytöstä melodiasoitossa.
Arpeggiot ovat oivallista materiaalia myös soolosoittoon. Solistin tulee huomioida kompissa soiva sointu ja soveltaa sitä arpeggiomuotoon soolossaan. Soolosoitossa yleensä suositaan yhden sävelen soimista kerrallaan, joten arpeggiot soveltuvat tähän mainiosti.
Tämä tarkoittaa arpeggioiden tapauksessa sitä, että niitä ei soiteta sointuotteina vaan painetaan sävel kerrallaan, eli tietyn soinnun äänet soitetaan vuorotellen eri kohdasta otelautaa.
Arpeggiot voidaan myös muodostaa niin, että kaikki sen sävelet eivät ole eri kielillä. On mahdollista soittaa esimerkiksi Am-arpeggion kaikki sävelet yhdellä kielellä ja soittaa ne vaikka tapping-tekniikalla. Muun muassa legendaarinen kitaristi Eddie Van Halen käytti tätä tekniikkaa erittäin paljon.
Ruotsalaisen Europe-yhtyeen Final Countdown -kappaleen soolossa käytetään laajalti arpeggioita, jotka seuraavat taustan sointukiertoa.
Tässä tapauksessa arpeggiot on muodostettu niin, että kaksi soinnun säveltä on ohuimmalla e-kielellä ja yksi soinnun sävel on b-kielellä. Tämä mahdollistaa arpeggion sekvensoinnin mielenkiintoiseen rytmiin.
Soittotekniikkana tässä käytetään pikkausta ja legatoa.
Tutustu aluksi soolon neljään ensimmäiseen säveleen. Ne muodostavat patternin, jota sovelletaan läpi koko arpeggio-osion. Sormitus muuttuu hieman sointujen vaihtuessa, mutta soittotekniikka sekä patterni pysyvät samoina.
Voit soittaa kuvion kaksi ensimmäistä säveltä yhtenäisellä plektran alaslyönnillä eli sweepillä. Ohuimman kielen 17. nauhan voit pikata plektran ylöslyönnillä, ja viimeinen sävel soitetaan pull-offilla. Soita tätä kuviota, kunnes se alkaa tuntua luontevalta ja saat soitettua sen useita kertoja peräkkäin.
Itse soolossa kyseinen kuvio soitetaan yhden tahdin eli yhden soinnun aikana viisi kertaa, johon lisätään vielä yksi sävel, joka on sama kuin kuvion ensimmäinen sävel.
Tämä muodostaa patternin, jota sovelletaan sointuvaihtoihin soolon neljän ensimmäisen tahdin aikana. Tuloksena on hieno ilmiö, jossa kappaleen soinnut ja soolo kulkevat tiiviisti käsi kädessä.
Tutustu tällä kurssilla arpeggioiden monipuoliseen hyödyntämiseen: Arpeggioilla lisäsävyjä soittoon.
Viimeisenä esimerkkinä esitän Eagles-yhtyeen Hotel California -kappaleen loppuosion. Siinä on arpeggioita hyödyntävä kuvio, joka myötäilee kappaleen sointukiertoa.
Kyseessä on kahdeksan tahdin mittainen sointukierto, jota kitaramelodia seuraa arpeggioilla. Siinä käytetään yksinkertaista laskevaa kuviota, joka kattaa soolon kolme ensimmäistä säveltä.
Tämä kuvio soitetaan ensimmäisessä tahdissa viisi kertaa, ja käytä soittotekniikkana vuoropikkausta. Toisessa tahdissa soitetaan seuraavaan sointuun sovellettu sama laskeva kuvio, joka soitetaan aluksi kaksi kertaa, ja kolmannella kerralla viimeinen sävel soitetaan oktaavia korkeammalta.
Tämä kahden tahdin mittainen yhteiskierto sovelletaan läpi melodian liikkuen sointuparien mukaisesti.
Soolossa melodia on soitettu kaksiäänisesti niin, että toinen kitaristi soittaa samaa melodiaa samoilla arpeggioilla mutta aloittaen saman soinnun eri sävelestä. Lopputuloksena on hienon kuuloinen harmonisoitu melodia.
Ota nämä kuviot haltuun, ja voit soveltaa niitä myös omiin sointukiertoihisi.
-Samuli
Rockwayn kurssilla murretut soinnut muuttuvat toimiviksi soololinjoiksi.
Katso Arpeggioilla lisäsävyjä soittoon →
Voit aloittaa ilmaisella kokeilulla.
Samuli Federley soittaa ja opettaa vauhdikasta kitarointia lapsille ja aikuisille kuudesta kahdeksaan kielellä. Näin myös Rockwayllä.
