Voice leading eli äänenkuljetus on käsite, jota sovelletaan paljon orkesteri- ja big band-musiikinkirjoituksessa. Siinä on tarkoituksena saada kokonaisuus kuulostamaan toimivalta niin, että kaikki sävelet liikkuvat pienillä liikkeillä aina seuraavaan lähimpään sointusäveleen. Kun esimerkiksi soitetaan kaksi peräkkäistä kolmisointua (kolmisointu sisältää nimensä mukaisesti kolme eri säveltä) liikkuvat ensimmäisen soinnun sävelet lähimpänä sijaitsevaan seuraavan soinnun säveleen. Tämä saa lopputuloksen kuulostamaan hallitulta toisin kuin tilanteessa, jossa sointuvaihdon yhteydessä tehdään suuria hyppyjä.
Tällä kurssilla perehdytään sointusoittoon kitaralla.
Voice leadingia voidaan soveltaa orkesterimusiikin lisäksi aivan kaikkeen soittoon ja se ainoastaan saa musiikin kuulostamaan hallitummalta. Myös jazzkitaroinnissa sitä on aina hyödynnetty paljon ja selkeää voice leadingia voidaan kuulla myös esimerkiksi Stairway To Heaven kappaleen introssa.
Jotta kunnolla pääsemme käyttämään voice leadingia on aluksi tunnettava sointujen sisältö, eli mitä säveliä ne sisältävät. Kolmisoinnussa on aina kolme säveltä, jotka voidaan ilmaista numeroin 1-3-5. 1 merkitsee soinnun perussävel, joka on C-duurisoinnun tapauksessa c. 3 tarkoittaa 1:stä laskettua kolmatta säveltä, joka on tässä tapauksessa e (c, d, e). 5 puolestaan on perussävelestä laskettu viides sävel eli g (c, d, e, f, g). Kun siis laitamme päällekkäin sävelet c, e ja g saamme aikaiseksi C-soinnun.
Soinnun sävelet voidaan kasata missä järjestyksessä tahansa sen vaikuttamatta itse sointuun. Tällöin ainoastaan puhutaan sointukäännöksestä mikäli sävelet ovat eri järjestyksessä kuin 1-3-5. Soinnun kolmatta säveltä kutsutaan terssiksi ja viidettä säveltä kvintiksi. Mikäli sävelet ovat koottu järjestykseen 3-5-1 kutsutaan sointua sen terssikäännökseksi ja mikäli sävelet ovat järjestyksessä 5-1-3 on kyseessä kvinttikäännös.
Voit opiskella lisää sointukäännöksistä tällä kurssilla.
Otetaan aluksi esimerkiksi kaksi duuri sointua, jotka ovat C ja F. Yleensä kitaralla sointuja soitettaessa käytetään tutuksi tulleita sointuotteita, joilla soinnut saadaan soitettua mahdollisimman suurina eli kaikki kuusi kieltä kattavina otteina. Tämä tuottaa suuren saundin muttei välttämättä parasta lopputulosta äänenkuljetuksen kannalta. Soinnut voidaan soittaa kitarallakin vain kolmiäänisinä, jolloin äänenkuljetus on alkuun helpompi toteuttaa.
Analysoidaan kummankin soinnun sävelet aluksi, jotka ovat C:n kohdalla c, e ja g ja F:n kohdalla f, a ja c (f, g, a, b, c). Nämä sävelet voidaan pinota soinnuksi millä tahansa kielillä ja otetaan tähän esimerkkiin käyttöön kielet b, g ja d.
C:n voimme soittaa esimerkiksi 5. asemasta niin, että soinnun 5-sävel eli g sijoitetaan d-kielen 5. nauhalle. 1. sävel eli c soitetaan g-kielen 5.nauhalta ja soinnun 3. sävel eli e löytyy b-kielen 5. nauhalta.
Jotta löydät kunkin soinnun sävelet tehokkaasti otelaudalta kannattaa opiskella hyvään ulkomuistiin kitaran otelaudan sävelet tämän kirjoituksen avulla.
Kun lähdemme vaihtamaan sointua ylläesitetystä C:stä F:n haetaan seuraavan soinnun sävelet mahdollisimman läheltä missä sävelet jo ovat. Kumpikin sointu sisältää c-sävelen, jota se pidetään paikallaan g-kielen 5. nauhalla. D-kielellä on C-soinnussa g-sävel, jota lähimpänä on F-soinnun sävelistä joko f tai a, joten siirretään sävel tässä tapauksessa a:han (7. nauha). B-kielellä C-soinnussa on e, jota lähin F:n sävel on f (6. nauha), joten siirretään sävel siihen. Tällöin otteesta muodostuu seuraavanlainen:
Näiden kahden soinnun vaihdosta tulee siis tämännäköinen vaihto:
Samaa ideaa voidaan soveltaa pitkiinkin sointukiertoihin ja kaikki soinnut ovat soitettavissa muutaman nauhan alueelta kun hyödynnämme sointukäännöksiä. Mikäli kaikki soinnut ovat soitettu peruskäännöksinä niin, että soinnun perussävel on alimpana tulee tällöin sointuvaihdoista väkisin hyvin hyppeleviä.
Otetaan vielä yhdeksi esimerkiksi pitkä sointukierto, joka on C, F, Am, Em, Dm, C, Gsus4 ja G.
Alkuun käy läpi kunkin soinnun sävelet 1-3-5 tekniikalla. Ajattele sävelet jonoon a, b, c, d, e, f ja g. Tästä on helppo laskea soinnun sävelet kun 1 sijoitetaan kunkin soinnun nimen mukaisesti. Mikäli sointu on Dm, on tällöin 1 d. Siitä kolmas sävel on f ja 5. sävel a.
Gsus4 soinnussa on soinnun 3. sävel eli terssi nostettu 4. säveleksi. Eli G:n kolmas sävel on b ja sus4 soinnussa kolmas sävel muutetaan 4:ksi eli c:ksi.
Tämä sointukierto voidaan soittaa alla esitetyllä tavalla 5. asemasta.
Voit soveltaa ja harjoitella äänenkuljetusta mihin tahansa sointukiertoon. Analysoi aluksi mitä säveliä kukin sointu sisältää. Tämän jälkeen tutustu kyseisten sointujen eri käännöksi ja voit tähän käyttää mitä tahansa kieliryhmää mutta yleensä soinnut kitaran ohuemmilla kielillä enemmin kuin vaikkapa kolmea paksua kieltä käyttäen (ellei kyseessä ole ns. power-soinnut). Tämän jälkeen ensimmäisen soinnun rakennettuasi liiku aina seuraavaan sointuun etsien kustakin sävelestä lähin seuraavan soinnun sävel. Toisinaan sävelet pysyvät paikoillaan mikäli peräkkäiset soinnut sisältävät saman sävelen.
Hyviä soittohetkiä
-Samuli
Samuli Federley soittaa ja opettaa vauhdikasta kitarointia lapsille ja aikuisille kuudesta kahdeksaan kielellä. Näin myös Rockwayllä.
