Lyhyt vastaus: Viisi minuuttia riittää, kun tiedät mitä treenaat. Valitse yksi tavoite, pilko se pieniin osiin ja toista yhtä asiaa kerrallaan tasaisessa rytmissä. Hyvä yleistreeni on soittaa sama sointu eri kohdista otelautaa – esimerkiksi C ja F kuudessa eri asemassa.
Kitaransoiton opettajana kuulen usein, että ajanpuute koetaan harjoittelun suurimmaksi ongelmaksi. Nykyelämä voi olla hektistä ja aika kortilla.
Uskon, että useimmilla olisi mahdollisuus tehdä päivässä pari tuntia asioita, joita haluaa – soittaa kitaraa tai katsoa televisiota – mutta silloin on kyse prioriteeteista. Työt ja sosiaaliset velvoitteet tekevät toki sen, ettei päivään jää tuntitolkulla ylimääräistä aikaa.
Usein kiireen tuntu syntyy kuitenkin muusta: ei tiedetä, mitä ja kuinka pitäisi harjoitella. Se on turhautumista, ei ajanpuutetta.
Tuloskeskeisessä harjoittelussa tärkeintä on määritellä harjoittelulle tavoite. Sen jälkeen selvitetään, paljonko aikaa on käytettävissä päivä- tai viikkotasolla.
Seuraavaksi pohditaan, minkä tyyppiset harjoitukset tukevat tavoitteeseen pääsyä. Niistä luodaan täsmätreenejä, joilla taidot etenevät systemaattisesti. Tärkeintä on muistaa ero soittelun tai jammailun ja varsinaisen harjoittelun välillä.
On tärkeää osata analysoida, millaisia elementtejä jonkin asian soittaminen vaatii.
Jos tavoitteena on oppia soittamaan esimerkiksi tietyn kappaleen intro, on tehokkaampaa käydä ensin läpi, millaista soittotekniikkaa siinä käytetään, mitä sointuotteita siinä on, millainen tempo on kyseessä ja millä soundilla se soitetaan – kuin avata tabulatuuri ja alkaa kahlata sitä läpi takkuillen.
Aina ei siis kannata harjoitella pitkää kokonaisuutta kerralla. Parempi on pilkkoa se pieniin palasiin ja treenata jokainen osa erikseen, ikään kuin kasaisi musiikillista palapeliä.
Jos tarkkaa tavoitetta ei juuri nyt ole, vaan haluna on osata soittaa kitaraa perustasolla, kannattaa ottaa soinnut haltuun. Kitara on pohjimmiltaan säestyssoitin, ja säestäminen tapahtuu nimenomaan soinnuilla. Kun tyypillisimmät sointuotteet ovat hallussa, voi keskittyä komppaamisen tekniikoihin.
Soinnut jaetaan yleisellä tasolla duureihin ja molleihin. Kitaralla ne jaetaan lisäksi avo-otteisiin ja barre-otteisiin.
Voit ajatella asian niin, että kun sävelet kulkevat aakkosjärjestyksessä a:sta g:hen, harjoittelet jokaisesta sävelestä sekä duuri- että molliotteen: A-molli ja A-duuri, B-molli ja B-duuri, C-molli ja C-duuri ja niin edelleen.
Kitaran luonteesta johtuen jokainen sointu voidaan vielä soittaa monella eri tavalla eri kohdista otelautaa. Juuri siitä saadaan oivallinen treeni silloin, kun aikaa on vain viisi minuuttia.
Musiikissa soinnut esiintyvät usein sointukiertoina. Voimme valita kaksi sointua ja tehdä niistä lyhyen kierron, jota soitetaan loopaten.
Otetaan soinnuiksi C ja F. Kumpikin voidaan soittaa eri puolilta otelautaa, ja eri versioiden osaaminen on käytännön säestystilanteessa todella hyödyllistä. Harjoittelemme siis näistä kahdesta soinnusta eri käännöksiä: samat sävelet pinottuna eri järjestykseen, jolloin sointuote muuttuu.
Yllä on esitetty C avo-otteena ja F barre-otteena. Aloitamme alimmasta mahdollisesta asemasta: avo-C ja barre-F.
Seuraavaksi soitamme C:n 3. nauhalta barre-otteena ja F:n samasta asemasta neljällä ohuimmalla kielellä.
5. nauhalta voi soittaa C:n kuuden kielen otteella: pikkurillillä ohuin kieli, etusormella 5. nauhat sekä kaksi paksuinta kieltä keskisormella ja nimettömällä. F saadaan samasta asemasta pitämällä etusormi barre-otteessa 5. nauhalla ja soittamalla keskisormella b-kieli, nimettömällä d-kieli ja pikkurillillä a-kieli.
8. nauhalta soitetaan C otteella, jossa 8. nauhat otetaan etusormen barre-otteella, g-kieli keskisormella, d-kieli pikkurillillä ja a-kieli nimettömällä. F:ssä etusormi pysyy barre-otteessa, ja pikkurillillä soitetaan b-kielen 10., nimettömällä g-kielen 10. ja keskisormella d-kielen 10. nauha.
10. nauhalta C soitetaan neljällä ohuimmalla kielellä: 12. nauhat joko barre-otteella tai kukin sävel erikseen sormitettuna. F:ssä soitetaan 10. nauhat etusormella, ohuin kieli pikkurillillä, a-kieli keskisormella ja paksuin kieli nimettömällä.
Viimeisessä asemassa C:ssä käytetään etusormen barre-otetta 12. nauhalla, johon lisätään keskisormella b-kielen 13., nimettömällä d-kielen 14. ja pikkurillillä a-kielen 15. nauha. F soitetaan barre-otteella 13. nauhalta, johon lisätään keskisormella g-kielen 14., pikkurillillä d-kielen 15. ja nimettömällä a-kielen 15. nauha.
Kaikki tyypillisimmät sointuotteet käydään läpi Suuressa sointuoppaassa.
Jos jokin harjoituksista tuntuu erityisen helpolta, käytä aikasi mieluummin haastavampiin otteisiin.
Voit käyttää viisi minuuttia vaikka yhden ainoan harjoituksen soittamiseen: vaihtele sointuotteita tasaisella rytmillä niin, että sormet löytävät paikkansa mahdollisimman määrätietoisesti.
Jos sormet hakevat paikkaansa kauan, hidasta rytmiä ja visualisoi mielessäsi, mihin sormien kuuluu mennä ja miltä sointuote näyttää. Jos tuota kuvaa ei ole mielessä, sormet eivät löydä otetta nopeasti.
Pyri siis saamaan valmis sointuote mieleesi ja hae otetta hitaasti niin, että jokainen sormi tähtää heti oikeaan kohtaan. Vähitellen oikein toistettu liike jää lihasmuistiin ja sormet alkavat löytää paikkansa automaattisesti. Lopulta voit käydä koko harjoituksen läpi systemaattisesti, nousten tasaisessa rytmissä otelautaa ylöspäin.
Näin viisi minuuttia tulee käytettyä tehokkaasti. Pidemmästä treenistä on oma kirjoituksensa: 15 minuutin kesätreeni – sointukäännökset haltuun.
Hyviä treenihetkiä!
– Samuli
Opas tehokkaaseen harjoitteluun näyttää, mitä treenata ja missä järjestyksessä.
Katso Opas tehokkaaseen harjoitteluun →
Voit aloittaa ilmaisella kokeilulla.
Samuli Federley soittaa ja opettaa vauhdikasta kitarointia lapsille ja aikuisille kuudesta kahdeksaan kielellä. Näin myös Rockwayllä.
