Sähköbassossa on yksi suuri etu kitaraan nähden: ei tarvitse vaihtaa soittimen kieliä joka käänteessä. Riippuen siitä, kuinka kovalla kädellä bassoaan soittaa, yksi kielisatsi voi kestää jopa vuoden tai yli. Basson kielet myös katkeavat vain hyvin harvoin. Olen itse soittanut jo yli 30 vuotta sähköbassoa ja muistan vain yhden kerran, jolloin minulla katkesi g-kieli.
Milloin sitten tietää, että kieltenvaihdon aika on koittanut? Hyviä merkkejä tiensä päähän tulleesta kielisatsista ovat soundista kadonnut tuoreus ja diskantti, selviä painautumia nauhoista kielten alapuolella, jäykkä tatsi sekä ihmeelliset vire- ja intonaatio-ongelmat.
Kielten vaihtamiseen tarvitaan luonnollisesti tuore kielisatsi. Helpoiten päästään – eli ilman kaularaudan ja kielten korkeuden säätämistä – käyttämällä samanpaksuisia uusia kieliä kuin vanhassa satsissakin oli.
Jos vanhan satsin paksuudesta ei ole tietoa, kannattaa mitata ihan alkuun kaikkien kielten korkeus 12. nauhan yllä (kirjoita ne luvut muistiin) sekä tsekata kaulan niin sanottu relief eli kaarevuus kieltenvedon alla. Reliefiä tarkistetaan painamalla kieli samanaikaisesti ensimmäisen ja 14. nauhan kohdalla ja katsomalla samalla, onko 7. nauhalla kielen ja nauhan välissä pieni rako. Ideaalitapauksessa relief-rako on juuri niin iso, että tavallinen käyntikortti mahtuu siihen. Jos kieli makaa 7. nauhan päällä, kaula on liian suora, ja kaularaudan voisi avata noin neljänneksen ruuvin kierteestä. Jos kielen ja nauhan väliin jää iso rako (yksi milli tai suurempi), kaularauta on liian löysällä ja sitä kannattaa kiristää varovaisesti, noin neljänneskierros alkuun.
Soittimissakin pätee kuitenkin vanha muistisääntö: jos se vörkkii, älä mee sörkkii. Jos basso tuntuu mukavalta soittaa eivätkä kielet rämise häiritsevästi vahvistetussa soundissa, ei ole tarvetta muuttaa soittimen asetuksia millään lailla.
Jos joudut säätämään esimerkiksi intonaation tai kaularaudan kohdalleen, käytä vain ja ainoastaan oikeaa työkalua kyseiseen ruuviin. Tavallisen ristipään (engl. Phillips head) ruuviin ei voi käyttää Pozidriv-ruuvimeisseliä, eikä metriseen kuusiokoloon työnnetä koskaan tuumakokoisia avaimia.
Perushuoltoa harjoitellaan vaihe vaiheelta myös Basson perushuoltoa -kurssilla.
Kielten vaihtaminen alkaa löysäämällä vanhat kielet kokonaan. Suurimmassa osassa sähköbassoja on ylhäältä avoimia kielitappeja, joista löysän kielen pystyy poistamaan yksinkertaisesti nostamalla.
Kun katkaisee kielestä viritintapin aiheuttaman spiraalin, on paljon helpompaa vetää vanha kieli tallan tai kieltenpitimen läpi.
Bassosta voi irrottaa kaikki kielet kerrallaan ilman, että se aiheuttaisi minkäänlaisia ongelmia.
Nyt on hyvä tilaisuus puhdistaa soitin. Jos basson jalopuusta tehty otelauta näyttää likaiselta, sen voi puhdistaa pehmeällä hammasharjalla. Jos tumma otelauta taas vaikuttaa kuivalta, saa soitinliikkeistä sopivia hoitotuotteita, esimerkiksi lemon oilia.
HUOM: Älä koskaan laita otelautaöljyä vaahteraotelautaan. Se ei tarvitse öljyämistä ja saa siitä helposti rumia tummia jälkiä.
Uusien kielten laittaminen aloitetaan kääntämällä viritintappien kielikanavat hieman viistosti keskilinjasta viritysnuppia päin.
Uusi kieli vedetään tallasta tai kielipitimestä läpi, kunnes kielen ball end -rengas istuu oikeassa paikassaan.
Fender-bassoissa (ja Music Maneissa sekä niiden kopioissa) jätetään noin 10 cm kiertämisvaraa ja lyhennetään kieli sen mukaan. Jos bassossasi on nykyaikaiset virittimet, joissa viritystapit ovat pienellä läpimitalla, kannattaa jättää hieman vähemmän kiertämisvaraa, noin 6–7 cm.
Kielen pää työnnetään virittimen keskellä olevaan kanavaan. Sitten kieli taivutetaan varovaisesti niin, että kanavasta ulos jäävä osa lähtee tapista tapin lavanpuoleisesta sivusta.
Toinen käsi pitää kielen alas painettuna, samalla kun toinen käsi kääntää virittimen nuppia. Alas painaminen on tärkeää, jotta kielen pää pysyy paikallaan tapin kanavassa ja jotta kierteet asettuvat siististi tapin ympäri.
Jos bassossa on Fender-tyylinen lapa, joka ei ole kaulaan nähden kulmassa, kannattaa jättää A-kieleen jopa 11–12 cm kierrevaraa. A-kieli tarvitsee riittävän jyrkän kulman satulan yli, muuten vapaa kieli voi alkaa rämistä yläsatulassa.
Kielet viritetään täsmälleen oikealle sävelkorkeudelle. Sitten venytetään kieliä kevyesti, jotta ne asettuvat soittimeen. Otekäsi pitää kielen alhaalla ensimmäisen nauhan kohdalla.
Venytyksen jälkeen tarkistetaan jälleen kielten vire. Jos vire on laskenut, viritetään uudelleen, venytetään uudelleen ja tarkistetaan kaikkien kielten vire uudelleen. Kun vire on pysynyt venytyksen jälkeen muuttumattomana, mennään eteenpäin seuraavaan vaiheeseen.
Jos tuoreen kielisatsin paksuus on eri kuin vanhoissa kielissä, olisi nyt sopiva hetki tarkistaa kaulan relief ja kielten korkeus 12. nauhan yllä. Vasta kun kaularauta ja kielten korkeudet on säädetty, jatketaan eteenpäin intonaatioon.
Intonaatiota täytyy kielisoittimissa hienosäätää, koska nauhojen paikat on laskettu teoreettisella kaavalla, joka ei pysty ottamaan huomioon eri kielten paksuuksia ja kielten eri etäisyyksiä otelautaan.
Intonaatiosäädöt kannattaa tehdä basso sylissä, koska pitkän kaulan oma paino voi nostaa makuuasennossa basson virettä pikkasen.
Intonaatiota tarkistetaan helpoiten niin, että verrataan 12. nauhan huiluäänen (tai vapaan kielen) virettä 12. nauhalta otettuun ääneen.
Jos otettu ääni on liian korkea, 12. nauhan ja tallapalan väli on liian lyhyt. Silloin tallapalaa täytyy säätää hieman kaulasta poispäin. Seuraavaksi kieli viritetään uudestaan ja intonaatio tarkistetaan uudestaan samalla tavalla. Jos otettu ääni täsmää, mennään seuraavalle kielelle. Jos otetun kielen vire on vielä liian korkea, säädetään vielä lisää.
Jos otettu ääni on liian matala, 12. nauhan ja tallapalan väli on liian pitkä. Silloin tallapalaa täytyy säätää hieman kaulan suuntaan. Seuraavaksi kieli viritetään uudestaan ja intonaatio tarkistetaan uudestaan samalla tavalla. Jos otettu ääni täsmää, mennään seuraavalle kielelle. Jos otetun kielen vire on vielä liian matala, säädetään vielä lisää.
Kirjoittaja: Martin Berka
Rockwayn alkeiskurssilla pääset tuoreilla kielillä heti asiaan.
Voit aloittaa ilmaisella kokeilulla.
Martin Berka on kokenut pitkän linjan muusikko ja musiikkitoimittaja. Rockwayn blogista löydät muun muassa Berkan oppaita ja katsauksia klassikkosoittimista uusiin huippumusiikkitarvikkeisiin!
