Lyhyt vastaus: metronomi napsuttaa tasaista sykettä valitsemallasi nopeudella (bpm eli iskua minuutissa). Harjoittele sen kanssa vasta, kun soitettava asia on jo lihasmuistissa, aloita hitaasta temposta ja nosta noin 10 bpm kerrallaan. Alta löydät neljä harjoitusta, joilla pääset alkuun.
Metronomi on soittoharrastajan tärkeä työkalu. Esittelen tässä kirjoituksessa metronomin toimintaperiaatteen, käyttötarkoituksen ja hyviä soittotreenejä metronomia hyödyntäen.
Lähes kaikki musiikki etenee tietyllä nopeudella, jota kutsutaan tempoksi. Tempo on syke musiikin alla tai sisällä. Sitä ei välttämättä soiteta erikseen millään instrumentilla, mutta se on aistittavissa ja laskettavissa musiikin soinnista.
Suurin osa ihmisistä aistii kappaleen tempon tiedostamattaan: kun musiikkiin perehtymätön henkilö kuuntelee lempikappalettaan, hän alkaa usein taputtaa jalalla tai kädellä mukana – juuri tempon mukaisesti.
Tempoa voidaan mitata, ja siihen paras apuväline on metronomi. Se ilmoittaa, kuinka monta iskua tapahtuu yhden minuutin aikana. Keskivertokappaleen tempo on noin 100, eli siinä tulee 100 iskua minuutissa. Tämä ilmaistaan lyhenteellä bpm (beats per minute), ja se merkitään nuottikuvassa kappaleen alkuun.
Bpm-lukeman perusteella nuoteista soitettaessa saadaan määriteltyä kappaleen täsmälleen oikea nopeus. Muusikot myös harjoittelevat soittoteknisiä harjoituksia metronomin kanssa, jolloin omaa kehitystä on helppo seurata soittonopeuden näkökulmasta.
Mekaanisessa metronomissa on heiluri, jonka varressa liikkuu säädettävä paino. Mitä kauemmas paino siirretään heilurin tukipisteestä, sitä hitaammin heiluri liikkuu ja sitä harvemmin napsahdus kuuluu. Laitteen kylkeen merkitty asteikko kertoo, mihin kohtaan paino asetetaan halutulle bpm-lukemalle. Napsahdus kuuluu aina, kun heiluri saavuttaa ääriasentonsa.
Nykyään käytössä on myös elektronisia metronomeja. Ne voivat olla soitinliikkeestä hankittavia, kännykän kokoisia laitteita, joissa voi mekaaniseen metronomiin verrattuna vaihtaa myös ääntä, tahtilajia ja aksentointia. Sovelluskaupoista löytyy lisäksi ilmaisia ja maksullisia metronomisovelluksia, jotka kulkevat puhelimessa mukana. Myös selaimessa toimivia metronomeja on lukuisia – esimerkiksi Googlen haku tarjoaa sellaisen hakusanalla metronomi.
Opetustyössäni kuulen oppilailta hyvin usein, että kappaleen soittaminen on helppoa yksin, mutta kun se pitää soittaa tempossa esimerkiksi muiden kanssa, soitto ei enää pysy kasassa. Syy on siinä, että kotona on harjoiteltu ilman metronomia, jolloin kappaletta ei ole totuttu soittamaan yhtenäisessä tempossa alusta loppuun.
Ilman metronomia käy usein niin, että haastavissa kohdissa nopeutta hieman hidastetaan ja helpoissa kohdissa se taas kasvaa. Tasaisen tempon pitäminen on yksi länsimaisen musiikin esittämisen kulmakiviä.
Myös yhtyesoitto vaatii tiukkaa tempossa pysymistä. Yksi rumpalin rooleista on pitää kappaleen tempoa yllä, ja muut soittajat seuraavat sitä. Kun kaikki soittavat samassa tempossa, musiikki kuulostaa yhtenäiseltä.
Lähes kaiken musiikin voi harjoitella metronomin tahdissa. Poikkeuksena ovat kappaleet, jotka kuuluu esittää niin sanotussa vapaassa tempossa esittäjän tulkinnan mukaan – tämä on tyypillistä esimerkiksi klassisessa musiikissa.
Ennen kuin otat metronomin mukaan, harjoiteltavan asian tulee olla jo siinä pisteessä, että se on lihasmuistissa. Sinun ei pidä joutua miettiä, millä sormella painat mitäkin säveltä tai missä järjestyksessä sävelet tulevat. Vasta silloin voit keskittyä teknisen suorituksen sijaan tempoon.
On myös oleellista, että kuulet soitettavan rytmin mielessäsi ennen kuin soitat sen metronomin kanssa. Silloin sinulla on jokin, jota seurata. Hyvä tapa aloittaa on ottaa muutama selkeä perusrytmi ja soittaa niitä vaikka yhdellä kielellä yhdellä sävelellä. Kun nämä rytmit sujuvat tasaisessa tempossa, taitoa on helppo soveltaa oikeisiin musiikillisiin otteisiin.
Seuraavat neljä harjoitusta soitetaan tässä tempossa 100 bpm, mutta voit soittaa niitä myös itse valitsemassasi tempossa.
Ensimmäisessä harjoituksessa soitetaan yksi sävel jokaiselle metronomin iskulle. Näitä säveliä kutsutaan neljäsosanuoteiksi, koska niitä mahtuu neljä kappaletta tahtiin.
Perustahdissa lasketaan neljään, ja ota tämä mukaan jo tässä vaiheessa: samalla kun soitat säveliä, laske metronomin iskujen mukana neljään. Etenkin ensimmäisen iskun tunteminen on tärkeää, koska se pitää sinut kartalla kappaleita soitettaessa.
Toisessa harjoituksessa soitetaan tuplasti enemmän säveliä eli kaksi jokaista metronomin iskua kohden. Keskity etenkin ensimmäiseen säveleen, jotta saat sen täsmälleen samaan aikaan metronomin iskun kanssa – toinen sävel tulee iskujen väliin.
Ennen kuin alat soittaa, kuuntele metronomia ja laske mielessäsi tai ääneen kahteen niin, että ykkönen osuu aina iskulle. Kun pystyt laskemaan tässä rytmissä useamman tahdin ajan, pystyt todennäköisesti myös soittamaan sen helposti. Näitä säveliä kutsutaan kahdeksasosanuoteiksi, koska niitä tulee kahdeksan tahtiin.
Aiheesta on myös video-oppitunti Melodiasoiton alkeet sähkökitaralla -kurssilla.
Kolmannessa harjoituksessa soitetaan trioleita eli kolme säveltä metronomin iskua kohden. Ennen kuin soitat näitä soittimellasi, tee harjoitus mielessä tai ääneen lausuttuna. Voit vaihtoehtoisesti naputtaa rytmiä pöytään – oleellista on, että pystyt tuottamaan rytmin jollain tutulla keinolla, jonka jälkeen sen siirtäminen soittimelle on helppoa.
Laske siis jokaisen metronomin iskun aikana kolmeen niin, että ykkönen osuu aina yksiin iskun kanssa. Pyri tasaiseen rytmiin, jossa jokainen sävel tulee tasaisin väliajoin. Jos tempo tuntuu liian nopealta, hidasta se esimerkiksi 70:een.
Viimeisessä harjoituksessa soitetaan 16-osanuotteja: neljä säveltä metronomin iskua kohden ja yhteensä 16 yhdessä tahdissa.
Voit totutella tähän rytmiin myös niin, että lasket tasaisesti neljään ja taputat käsiäsi jokaisen ykkösen kohdalla. Taputus edustaa tässä metronomia, mutta sen sijaan että seuraisit metronomia, luot itse tempon. Aksentoi ykkönen lausumalla se kevyesti kovempaa – se auttaa pysymään tempossa. On tärkeää tuntea ykkönen, joka soitetaan samanaikaisesti metronomin iskun kanssa: kun se on kohdillaan, loput sävelet seuraavat usein kuin itsestään.
Aloita hyvin hitaasta temposta, esimerkiksi 60 bpm. Soita jokaista iskua kohti tasaisesti neljä säveltä ja ole erityisen tarkkana siitä, että ykkönen osuu aina yhteen metronomin kanssa. Vähitellen voit nopeuttaa tempoa – tässä harjoituksessa tavoite on 100 bpm.
Vaikeita kappaleita harjoitellessa selvitetään ensin kappaleen oikea tempo. Sen jälkeen kappaletta harjoitellaan lyhyissä, muutaman tahdin mittaisissa pätkissä hitaassa tempossa metronomin kanssa. Kun lyhyt ote sujuu hyvin, tempoa nostetaan noin 10 bpm. Näin tempoa hilataan vähitellen ylöspäin kohti tavoitetempoa – ja kun se saavutetaan, kappale on hallinnassa.
Hyviä treenihetkiä.
Kurssilla opit lukemaan rytminuotteja ja hahmottamaan aika-arvot ja tahtilajit.
Voit aloittaa ilmaisella kokeilulla.
Samuli Federley soittaa ja opettaa vauhdikasta kitarointia lapsille ja aikuisille kuudesta kahdeksaan kielellä. Näin myös Rockwayllä.
