Tässä oppaassa vaihdetaan kielet vintage-tyyliseen Stratocasteriin vaihe vaiheelta. Vibratallalla varustetussa Stratossa kannattaa muistaa muutama asia jo ennen kuin ensimmäistäkään kieltä irrotetaan.
Kielten vaihtamiseen tarvitaan kielisatsin lisäksi terävä leikkuri, viritysmittari ja kitarajohto. Halpa muovikampi nopeuttaa virityskoneiston kääntämistä.
Metalliviivoittimella mitataan ennen aloittamista vibraton aluslevyn takareunan etäisyys rungosta sekä kielten korkeus 12. nauhan kohdalla. Mittaamisen ansiosta kitaran säätäminen soittokuntoon helpottuu huomattavasti silloin, kun kielten paksuutta vaihdetaan.
Kitaran huollosta on myös kokonainen kurssi: Kitaran huolto.
Mielestäni Stratossa on helpointa ottaa ensin kaikki kielet pois.
Kun poistat ensin virittimen aiheuttaman kierteen, kielen voi vetää vibrablokin läpi ilman turhaa kitkaa.
Vanha kieli vedetään rungon takaosasta ulos.
Vintage-tyylisissä Stratoissa käytetään vanhojen Kluson-virittimien kopioita, joissa on tapin keskellä kanava terävälle kielipäälle.
Nyt on hyvä hetki kiristää varovasti virittimien kiinnitysruuveja. Jos virittimet ovat hieman jäykistyneet, kotelon reiän läpi voi lisätä tilkan öljyä koneistoon.
Aloitan aina ala-E-kielestä ja jatkan sieltä ylöspäin.
Uusi kieli pujotetaan vibrablokin läpi ja vedetään ensin suoraan poispäin rungon etupuolelta. Vasta kun ball end -niminen metallirengas on saavuttanut kanavan loppupään, kieli vedetään viritinlavalle. Jos ball end -rengas ei ole vielä oikeassa kohdassa, uusi kieli taipuu väärästä kohdasta, mikä voi aiheuttaa sen katkeamisen viritettäessä.
Uusi kieli lyhennetään sopivasti – noin kahden virittimen verran oikean tapin ohi. Varo silmiäsi, kieli voi tulla yllättäen vastaan ja kielipää on terävä.
Kielipää upotetaan huolellisesti tapin kanavaan…
…ja kieli taivutetaan lapaa kohti.
Yksi käsi painaa kielen alas, kun toinen kiertää sen kireäksi. Kielen pitää kiertyä tapin ympäri ylhäältä yhä alemmas.
Vintage-Straton tallapaloissa ei ole kieltä kohdistavaa uraa. Kun kaikki kielet ovat paikoillaan, tasaisen etäisyyden voi tarkistaa keskimikrofonista: jokaisen kielen pitäisi kulkea kutakuinkin magneetin keskikohdan yli. Kun virittää kielen ensin hieman alas, sen on helpompi työntää oikeaan paikkaan.
Kielet pitävät vireen nopeammin, jos niitä venyttää ensimmäisten viritysten yhteydessä: ensin viritetään, sitten venytetään. Neljän tai viiden kerran jälkeen vireen pitäisi alkaa asettua – jos vibra on säädetty kelluvaksi, se voi kestää kauemminkin. Otekäsi pitää kielen alhaalla venytyksen ajan, jottei satulaan kohdistu liikaa rasitusta.
Kun kitara on viritetty, mitataan uusien kielten korkeus 12. nauhan yllä ja tarkistetaan, onko tallan asento sama kuin vanhoilla kielillä. Tarvittaessa säädetään ensin vibran aluslevyn korkeutta kiristämällä tai löysäämällä jousia rungon takapuolelta. Tämän jälkeen viritetään uudestaan ja säädetään tarvittaessa kielten korkeus tallapalojen ruuveilla.
Viimeinen vaihe on intonaation tarkistus ja tarvittaessa säätö. Intonaatio tarkistetaan kitara sylissä soittamalla ensin avoin kieli – tai kielen huiluääni 12. nauhan kohdalta – ja sen jälkeen sama kieli painettuna alas 12. nauhalta.
Kummassakin tapauksessa kitara viritetään säädön jälkeen uudestaan ja intonaatio tarkistetaan uudelleen. Sitten soitto soimaan.
Alkuperäinen kirjoittaja: Martin Berka
Kurssilla opit tekemään perussäädöt ja huollot omalle soittimellesi.
Katso Kitaran huolto -kurssi →
Voit aloittaa ilmaisella kokeilulla.
Martin Berka on kokenut pitkän linjan muusikko ja musiikkitoimittaja. Rockwayn blogista löydät muun muassa Berkan oppaita ja katsauksia klassikkosoittimista uusiin huippumusiikkitarvikkeisiin!
