
Tämän oppaan avulla opit vaihtamaan kielet Les Paul -tyyliseen kitaraan. Jokaisesta kohdasta ja työvaiheesta on kuva ja selitys.
Kitaran huolto on erittäin tärkeää, sillä oikeilla huoltotoimenpiteillä varmistat hyvän soundin ja kitaralle pitkän iän.

Kielten vaihtamiseen tarvitaan Les Paul -tyylisessä kitarassa kielisatsin lisäksi terävä leikkuri, viritysmittari ja kitarajohto. Halpa muovikampi nopeuttaa virityskoneiston kääntämistä.
Metalliviivoittimella mitataan ennen aloittamista kielten korkeus 12. nauhan kohdalla. Mittaamisen ansiosta kitaran säätäminen soittokuntoon helpottuu huomattavasti, esimerkiksi jos on jouduttu poistamaan talla.

Pidän 80-luvun Les Paul Juniorissani kielet pujotettuna kieltenpitimeen edestä vintage-tyylisesti. Seurauksena on hieman pehmeämpi tatsi.

Näin Les Paul -tyyliset kitarat nykyään kielitetään, mikä näyttää siistimmältä. Molemmat tavat ovat sallittuja – valitse omasi.

Teippaan sekä tallan että kieltenpitimen kiinni kitaran kanteen, koska ilman kielten vetoa ne lähtevät helposti irti, mikä voi kieltenvaihdon yhteydessä vahingoittaa kitaran runkoa. Älä missään nimessä käytä sellaista teippiä, joka jättää ikävät (ja usein ikuisetkin) jäljet kitaran lakkaukseen, esimerkiksi ilmastointiteippiä. Samasta syystä on myös viisasta irrottaa teipit heti kun kielet on vaihdettu.
Jos kitarasi on uudempi Epiphone tai se on varustettu Tone Pros -metalliosilla, teippaamista ei tarvita, koska sekä talla että kieltenpidin ovat kiinni tolpissaan.

Mielestäni on helpointa ottaa ensin kaikki kielet pois.

Kun poistaa ensin virittimen aiheuttaman kierteen, kielen voi vetää kieltenpitimen läpi ilman turhaa kitkaa.

Työnnän kielen kieltenpitimen läpi.

Alun perin Juniorini oli varustettu Grover-minivirittimillä, mutta vaihdoin ne Schaller M6-Vintage -virittimiin muutama vuosi sitten.

Suljetut virittimet ovat käytännössä huoltovapaita. Niiden tuntumaa voi säätää nupin keskellä olevalla ruuvilla.

Suosittelen, että aloitat uusien kielten laittamisen alhaalta eli läheltä satulaa ja etenet pareissa (E–e, A–h, D–g).
Uusi kieli pujotetaan kokonaan kieltenpitimen läpi. Vasta kun ball end -rengas on turvallisesti paikoillaan, kieli vedetään tallan yli kohti viritinlapaa.

Kieli työnnetään virittimen läpi…

…vedetään viritintapin ympäri…

…ja lukitaan paikoilleen vetämällä sitä kohti kitaran logoa.

Yksi käsi painaa kielen alas, kun toinen kiertää sen kireäksi. Kielen pitää kiertää tapin ympäri ylhäältä yhä alemmas.

Suosittelen ylijäävän palan poistamista katkaisemalla se läheltä viritintappia. Sen jälkeen taivutan varovaisesti kielitynkän hieman kohti lapaa. Ole varovainen, katkaistu kieli on hyvin terävä.

Jos kaikki meni suunnitelman mukaan, uusi ala-E näyttää tältä.

Kielet pitävät virettä nopeammin, jos niitä venytetään ensimmäisten viritysten yhteydessä: ensin viritetään, sitten venytetään – neljän tai viiden kerran jälkeen viritys pitäisi alkaa asettua.
Otekäsi pitää kielen alhaalla venymisen yhteydessä, jottei satulaan kohdistuisi liikaa rasitusta.
Kun kitara on viritetty, voidaan mitata uusien kielten korkeus 12. nauhan yllä. Tarvittaessa säädetään kielten korkeutta nostamalla tallaa tai laskemalla sitä.

Viimeinen vaihe on intonaation tarkistus ja tarvittaessa säätäminen. Intonaatiota tarkistetaan kitara sylissä soittamalla ensin avoin kieli (tai kielen huiluääni 12. nauhan kohdalla) ja sen jälkeen kieli painettuna alas 12. nauhalla.
Jos alas painetun kielen sävel on matalampi kuin tavoiteltu sävel, tallapalaa täytyy säätää lähemmäksi tallamikrofonia. Tämän jälkeen viritetään uudestaan ja tarkistetaan intonaatio uudestaan.
Jos alas painetun kielen sävel on korkeampi kuin tavoiteltu sävel, tallapalaa täytyy säätää tallamikrofonista poispäin. Tämän jälkeen viritetään uudestaan ja tarkistetaan intonaatio uudestaan.
PS: Vanhoissa kitaroissa tune-o-matic-talla voi istua hieman löysästi tolppien päällä. Itse joudun kieltenvaihdon jälkeen aina työntämään tallan bassopuolta varovaisesti kieltenpitimen suuntaan. Vaikka kyse on vain todella pienestä virheasennosta, seikka vaikuttaa tuntuvasti kitaran intonaatioon.
Kirjoittaja: Martin Berka
Rockwayn kurssilla käydään läpi kaularauta, kielten korkeus ja intonaatio askel kerrallaan.
Katso Kitaran huolto -kurssi →
Voit aloittaa ilmaisella kokeilulla.

Martin Berka on kokenut pitkän linjan muusikko ja musiikkitoimittaja. Rockwayn blogista löydät muun muassa Berkan oppaita ja katsauksia klassikkosoittimista uusiin huippumusiikkitarvikkeisiin!