A-molliasteikko on yksi käytetyimpiä asteikoita musiikissa ja etenkin kitarapainotteisessa musiikissa. Asteikkojen tunteminen auttaa hahmottamaan musiikkia paremmin sekä ymmärtämään soitettavia kappaleita, melodioita sekä sooloja syvällisemmin. Se on myös tärkeä työkalu improvisoinnissa sekä säveltämisessä.
A-molliasteikko on a-sävelestä lähtevä asteikko eli luettelo sävelistä, jotka etenevät aakkosjärjestyksessä a, b, c, d, e, f ja g. Kustakin näistä sävelestä voidaan muodostaa oma sointunsa, jotka yhdessä asteikon kanssa luovat sävellajin. Voit lukea tarkemmin käsitteestä sävellaji tästä kirjoituksesta.
Asteikko voidaan soittaa kitaralla monella eri tavalla kuten esimerkiksi horisontaalisesti tai vertikaalisesti.
Horisontaalisessa soittotavassa asteikko soitetaan otelaudalla yhdellä kielellä sivusuunnassa. Tällä metodilla sävelet ovat helppo hahmottaa mutta soittotyylinä tämä ei ole käytännöllinen koska kättä täytyy liikuttaa sivusuunnassa joka sävelen kohdalla. Kuitenkin toisinaan tämä tyyli mahdollistaa tiettyjä tyylillisiä seikkoja kuten sävelten liu'uttamisen. Tutustu tähän tekniikkaan tarkemmin tällä kurssilla.
Asteikko voidaan soittaa myös vertikaalisesti eli ns. pystysuunnassa otelaudalla. Tällöin käsi on mahdollista pitää paikoillaan samalla kun säveliä soitetaan eri kieliltä. Tässä tyylissä sävelet voivat olla vaikeampi hahmottaa mutta teknillisesti se on helpohko tapa soittaa.
Yleensä kitaralla soitettaessa asteikkoja ei pysytä vain yhden oktaavin alueella (a-sävelestä seuraavaan a:han) vaan asteikko soitetaan samassa asemassa (otelaudan alue) kaikilta kieliltä. Tällöin asteikko tullaan soittaneeksi hieman yli kahden oktaavin alalta. Kun asteikko soitetaan kaikkia kieliä hyödyntäen vertikaalisesti samasta kohdasta otelautaa puhutaan tällöin asteikon asemasta.
Yllä on esitetty kuinka asteikko soitetaan samasta asemasta käyttäen kaikkia kuutta kieltä. Tässä voidaan puhua perusasemasta, koska asteikon soittaminen aloitetaan asteikon perussävelestä eli a:sta.
Asteikko voidaan soittaa myös niin, että sen soittaminen aloitetaan mistä tahansa asteikon sävelestä. Kun käytössä ovat kuitenkin samat a-molliasteikon sävelet ei itse asteikko muutu vaikka sen aloitussävel muuttuu. Teknisesti tämä toteutetaan useimmiten niin, että sijoitamme a-molliasteikon sävelet horisontaalisesti paksuimmalle e-kielelle ja soitamme asteikon aloittaen aina kustakin asteikon sävelestä.
Yllä on esitetty a-molliasteikon sävelet sijoitettuna horisontaalisesti paksuimmalle e-kielelle.
Kun alamme rakentamaan asteikkosormitusta niin, että aloitamme soittamisen aina kustakin e-kielen sävelestä saamme aikaiseksi lopulta a-molliasteikon eri asemat. Ne ovat erittäin hyödyllisiä hallita, jolloin ne avaavat sinulle koko kitaran otelaudan luoden samalla loistavan pohjan esim. improvisoinnille. Kun hallitset kaikki nämä asemat et ole rajoittunut soittamaan vain yhdeltä alueelta vaan voit halutessasi soittaa mistä tahansa otelaudan alueelta.
Hyvä tapa rakentaa eri asemien sormitukset on sijoittaa sävelet eri kielille niin, että kaikilla muilla kielillä on kolme säveltä paitsi g-kielellä on vain kaksi säveltä. Tällöin soitto pysyttelee yhdessä asemassa eikä liiku horisontaalisesti sen sisällä.
Yllä on esitetty kaikki a-molliasteikon asemat. Koska asteikossa on yhteensä 7 säveltä on tällöin asemiakin yhtä monta.
Käytä aikaa kunkin aseman huolellisen opiskeluun. Ne tulisi osata ulkoa ja se onnistuu tehokkaimmin kun opettelet yhden aseman kerrallaan. Paina mieleen minkälainen sen sormitus on ja mistä sävelestä se alkaa. Voit opiskella missä kohdissa kutakin asemaa on asteikon perussävel eli a niin samalla opettelet myös otelaudan tuntemusta. Voit soittaa asteikkoa eri tekniikoita käyttäen kuten vuoropikkausta ja legatoa.
Voit myös improvisoida kullakin asemalla esimerkiksi yhden soinnun taustanauhan päälle, jolloin saat opiskeluun musiikillisen aspektin.
Hyviä treenihetkiä!
-Samuli
Samuli Federley soittaa ja opettaa vauhdikasta kitarointia lapsille ja aikuisille kuudesta kahdeksaan kielellä. Näin myös Rockwayllä.
