Maamme-laulu on Suomen kansallislaulu. Se on alkujaan Runebergin ruotsiksi kirjoittama runo, jolle sävellyksen on tehnyt Fredrik Pacius. Runeberg kirjoitti runon vastavallakumouksellisena teoksena vuonna 1846 ja tarkoitti runon sävellettäväksi, jonka hän tekikin itse alunperin.
Paciuksen sävellys Vårt Land-runoon sai ensiesityksensä vuonna 1848. Runeberg edesauttoi Paciuksen sävellyksen asemaa sisällyttäen sen teoksensa Vänrikki Stoolin Tarinat liitteeksi. Kansallislaulun asemaan runo nousi saatuaan suomenkieliset sanat nimellä Maamme.
Maamme-laulu levisi ympäri Suomea kuorojen ja kansakoulun välityksellä. Kouluissa laulunopetuksen parissa Maamme-laulu oli suosituin laulu vuosien 1869-1881 aikana.
Olen esittänyt Maamme-laulun ohessa G-duuri sävellajissa. Alla löydät lauluun niin melodian kuin sen säestyksen neljällä perussoinnulla, jotka voi soittaa kahden kitaran duona. Kappaleen tahtilaji on 3/4, joka tarkoittaa sitä, että yhden tahdin aikana lasketaan kolmeen kuten valssissa. Tempo on 70bpm eli rauhallinen.
Melodian ensimmäinen osa on tahtiin 5 saakka. Ensimmäinen tahti on ns. kohotahti, jonka aloittaa pelkkä melodia. Säestys tulee mukaan tahdissa 2.
Toinen osa alkaa tahdista 6, ja siinä kaksi ensimmäistä tahtia kerrataan kahdesti. Voit käyttää melodian soittamiseen niin plektraa kuin sorminäppäilyäkin.
Kappaleessa on käytössä neljä sointua, joista D7 on mahdollista soittaa D:nä, jolloin sointuja on vain kolme. 7-sointu antaa säestykseen vaihtelua ja väriä. Usein tämän aikakauden kappaleissa ei varsinaisesti säestetä melodiaa erityisellä säestyskuviolla vaan soinnut tukevat vahvasti melodiaa. Tällöin jokaisen melodiasävelen kohdalla lyödään myös sointu, jolloin säestys noudattelee melodian rytmiä.
Kuuntele siis melodian rytmiä ja vaihda sointua samassa tahdissa kuin melodia kulkee.
Hyviä soittohetkiä!
-Samuli
Samuli Federley soittaa ja opettaa vauhdikasta kitarointia lapsille ja aikuisille kuudesta kahdeksaan kielellä. Näin myös Rockwayllä.
