Kitaran opettajan työssäni olen monesti törmännyt tilanteeseen, jossa oppilaani kokee turhautumista ja ns. burn-out tunteita kitaran ja soittamisen kanssa. Osa oppilaista saattaa olla hyvin tosissaan soittamisen kanssa ja heillä on erittäin tarkka visio siitä, minkälaiseksi soittajaksi he haluavat tulla. Osa on jopa investoinut suuriakin summia rahaa erilaisiin kursseihin, joissa opetetaan soittamista ja luvataan kehitystä. Siltikään kaikki eivät saavuta tavoitteitaan kovastakaan yrittämisestä huolimatta. Tämä johtaa pettymyksen ja turhautumisen tunteisiin, joka saattaa viedä ilon soittamisesta. Miten tämän voi estää?
Yksi tärkeimmistä tekijöistä soittamisen kehittymisessä on tavoitteellisuus. Mitä selkeämpi tavoite sinulla on, sen tarkemmin se määrittää harjoittelun sisällön. Mikäli haaveenasi on tulla esimerkiksi hyväksi blueskitaristiksi, voit miettiä, minkälaisia taitoja tämä tavoite määrittää. Blueskitaristin tulee hallita yleisimmät tässä tyylissä käytetyt asteikot kuten pentatoninen sekä bluesasteikko. Hänen tulee myös tuntea bluesin sävelkieli ja estetiikka, jota voi harjoitella paljon käytettyjen likkien sekä tunnetuiden soolojen kautta. Myös tietynlainen fraseeraus sekä tietynlaiset soittotekniset asiat kuten kielenvenytys kuuluvat blueskitaristin repertuaariin unohtamatta hyviä komppaustaitoja 12:sta tahdin blueskiertoon. Voit tutustua blues-soittoon tällä kurssilla.
Voit vielä tästäkin tarkentaa tavoitettasi esimerkiksi muutamaan kappaleeseen, jossa on käytössä kaikki edellä esitetyt asiat. Kun pystyt soittamaan nämä kappaleet sujuvasti, voidaan todeta, että tavoite on saavutettu.
Helposti monella soittajalla puuttuu visio harjoittelusta, jolloin soittohetket saattavat mennä soittimen kanssa "haahuiluun". Tällöin ei harjoitella mitään tiettyä asiaa määrätietoisesti eikä taito kehity juurikaan. Mikäli soitat aina uudelleen itsellesi helppoja ja tuttuja asioita, se ei vie soittoa eteenpäin. Täytyy uskaltaa haastaa itseään ja astua epämukavuusalueelle. Sieltä voi aina tulla tarpeen mukaan pois hetkeksi ja palata takaisin, kun hetki on oikea.
Siltikään tavoitteen saavuttaminen ei saa määrittää täydellisesti syytä soittamiselle. Moni ajautuu soittamisessa väärille raiteille kun mielessä on ainoastaan tavoitteeseen pääsy. Soittaja voi kokea itsensä huonoksi koska ei ole vielä haluamallaan tasolla ja koko toiminnasta saattaa kadota ilo. Onkin tärkeää osata nauttia matkasta niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Tavoite on asia, johon pääsee ajan kanssa eikä kukaan voi luvata, milloin tämä tarkalleen ottaen tapahtuu.
Kun soittaja kokee edistyvänsä, saa hän tästä motivaatiota ja soittaminen pysyy mielekkäänä. Mikäli harjoittelet paljon ja tavoitteellisesti etkä siltikään koe kehittyväsi, ei syy ole sinussa vaan treenitavoissa.
Voit tutustua tällä kurssilla tehokkaan treenaamisen metodeihin.
Tärkeintä harjoittelussa on miten harjoittelet eikä niinkään se, mitä harjoittelet. Mikäli itse harjoitukset ovat hyviä se ei vielä takaa, että edistyt soittajana. Tärkeintä onkin harjoitella niitä oikein. On myös mahdollista yli-harjoitella, jossa koet vastaan tulevat seinän, jonka läpi yrität sinnikkäästi päästä. Tällöin helposti soittaminen muuttuu väkinäiseksi ja puskevaksi, josta katoaa rentous ja kepeys. Muista ottaa tällaisina hetkinä aikalisä ja anna kehon sekä mielen rentoutua.
Pyri harjoittelussasi aina soittamaan oikein ja rennosti. Soittonopeus ja muut asiat perustuvat hyvälle pohjalle, jossa olet ohjelmoinut hermostoosi sekä lihasmuistiin laadukkaan soittamisen. Pyri soittamaan hyvällä tekniikalla, jossa olet tietoinen millä plektraniskulla minkäkin sävelen soitat ja millä sormella painat minkäkin sävelen. Kun toistat saman asian tarpeeksi montaa kertaa oikein ja laadukkaasti, tapahtuu tällöin varmasti kehitystä.
Mitä selkeämmäksi teet soittosuunnitelmasi, sitä tehokkaammin harjoittelet. Tämä tuottaa tuloksia ja kukapa ei haluaisi kehittyä soittajana vaikkei tähtäisikään ammattilaiseksi? Kun koet kehittyväsi antaa se motivaatiota tekemiseen pitäen mielenkiinnon yllä.
Mikäli tavoitteenaasi on esim. yllä esitetty haave tulla blueskitaristiksi, voit laatia treenisuunnitelman, jossa käyt läpi asioita, jotka vievät sinua kohti tavoitetta.
Mikäli sinulla on tunti aikaa harjoitteluun voit esimerkiksi aluksi harjoitella tiettyä komppikuvioita ja sointuja 15 minuuttia, tämän jälkeen voit keskittyä soittotekniikkaan ja hioa venytysten tarkkuutta ja hallintaa.
Tämän jälkeen voit treenata tiettyjä likkejä 15 minuuttia ja lopun ajan käyttää improvisoinnin kehittämiseen.
Voit toistaa tämän rutiinin joka kertaa tai modifioida sitä hieman, jotta saat kaikki osa-alueet käytyä läpi viikottain. Tällä tyylillä et myöskään pääse ylisoittamaan mitään kun olet määritellyt kunkin osa-alueen harjoitteluun esim. 15 minuuttia.
Tässä kirjoituksessa käydään läpi harjoittelun tekniikoita.
Kaikesta suunnittelusta ja toteuttamisesta huolimatta toisinaan voit kohdata turhautumista. Tämä usein johtuu siitä, että koet soittamisen taantuvan, samojen virheiden toistuvan tai kehittymisen olevan hidasta. Se on aina soittaja itse, joka asettaa itselleen suurimmat tavoitteet ja toisinaan voi olla, ettet ole tiedostunut sitä, kuinka kauan tavoitteeseen pääsy voi kestää. On hyvä muistaa, että kukaan ei ole luvannut mitään tiettyä aikarajaa tähän ja kehitys tapahtuu kullakin omalla yksilöllisellä vauhdillaan ja ajallaan.
Turhautumisen tunteita ei tarvitse kieltää vaan hyväksy ne. Usein nämä tunteet tulevat aalloittain. Aluksi tuntuu siltä, että kaikki sujuu hyvin ja soittaminen on mielekästä. Vähitellen alkaa tuntua siltä, että mukaan hiipii hankaluutta ja turhautuminen nostaa päätään. Tämän jälkeen ikävä tunne kasvaa ja tekisi mieli laittaa soitin syrjään. Toisinaan tämä voikin olla hyvä ratkaisu ja antaa mielen tuulettua. Voit myös nousta soittimen kanssa turhautumisen harjalle ja vähitellen tunne alkaa helpottamaan.
Kun soitat rennosti ja tekniikan tiedostaen vähitellen palaat aallonpohjalle ja soittaminen tuntuu mukavalle. Jokaisella soittajalla tulee näitä tilanteita eteen ja ikävän tunteita ei tarvitse vältellä tai pelätä. Ne kuuluvat asiaan, jotka kyllä helpottavat ajan ja harjoittelun myötä.
Voit myös hakea iloa ja motivaatiota soittamisen ulkopuolelta. Voit esimerkiksi vaihtaa kielet kitaraan, putsata sen ja tehdä soittimelle hyvä perushuolto. Voit kokeilla uusia efektejä, joilla saat väriä soittoosi tai testailla erilaisia vireitä.
Soita jotain uutta kappaletta täysin oman genresi ulkopuolelta tai muuten vain testaa uuden kappaleen tai soolon soittamista. On täysin hyväksyttävää ja itseasiassa erittäin suositeltavaa, että jokaisen soittosession yhteydessä myös soitat asioita, jotka hallitset. Saat niiden myös itseluottamusta ja voit palata aina niihin, kun tuntuu ettei soitto suju.
Kuuntele musiikkia ja katso soittovideoita. Älä kuitenkaan vertaa itseäsi muihin vaan inspiroidu vilpittömästi muiden soitosta. Soittaminen ei ole kilpailu vaan kaikille yhteinen asia, josta voi kuka vain nauttia. Pidä hyvässä balanssissa treenissäsi haastavien asioiden soittaminen sekä jo hallitsemiesi asioiden kertaaminen.
-Samuli
Samuli Federley soittaa ja opettaa vauhdikasta kitarointia lapsille ja aikuisille kuudesta kahdeksaan kielellä. Näin myös Rockwayllä.
