Eddie Van Halen on yksi kaikkien aikojen legendaarisimmista kitaristeista. Tässä kirjoituksessa käydään läpi yksi hänen ikonisimmista sooloistaan, joka kuullaan kappaleessa Jump.

‍

Edward Van Halen syntyi vuonna 1955 Hollannissa, josta hän muutti Amerikkaan perheensä kanssa kouluikäisenä.  

Alkujaan Eddie soitti rumpuja sekä pianoa mutta siirtyi pian kitaran pariin. Hän on erittäin taitava pianisti ja myös hänen pianon soittoaan kuullaan usealla Van Halen albumilla. Hän voitti useita eri pianokilpailuita mutta silti kitaransoitto veti häntä puoleensa.

Eddie aloitti soittamisen 12-vuotiaana ja jo 14 vuotiaana hän osasi soittaa kaikki Cream-yhtyeen Eric Claptonin soolot. Eddie ei koskaan käynyt kitaratunneilla vaan opetteli kaiken itsekseen. Eddie musisoi paljon yhdessä veljensä Alexin kanssa, joka soitti rumpuja myöhemmin Van Halen yhtyeessä.

Veljekset perustivat 70-luvulla sukunimeään kantavan yhtyeen, jonka basistiksi otettiin Michael Anthony ja laulajaksi David Lee Roth. Yhtyeestä muodostui yksi kaikkien aikojen merkittävimmistä rock-yhtyeistä ja se julkaisi uransa aikana yhteensä 12 studioalbumia sekä yhden live sekä kokoelma albumin. Levyjä on myyty maailmanlaajuisesti yli 80 miljoonaa kappaletta ja yhtyeellä on Guinnessin maailmanennätys suurimmasta määrästä listojen ykköskappaleita. Van Halen on nimetty myös Rock And Roll Hall Of Fameen sekä on niinikään Grammy-voittaja.

Van Halen - Jump

Yksi Van Halenin suurimmista hiteistä on kappale nimeltä Jump. Kappale oli julkaisunsa jälkeen yhteensä viisi viikkoa ykköspaikalla maineikkaalla Billboard Hot 100-listalla. Jumpissa kuullaan Eddien kosketinsoittoa sekä kuuluisa kitarasoolo, jota kitaristit ovat harjoitelleet ympäri maailmaa.

Kappaleen soolo on hyvin kekseliäs ja sisältää useita eri Eddien "trademark"-kuvioita. Soolo kulkee rockmusiikissa hieman epätyypillisessä Bbm-sävellajissa mutta Eddie soitti sujuvasti kaikissa sävellajeissa.

Soolo alkaa perussävelestä Bb:stä, josta otetaan liuku alaspäin. Seuraavaksi soitetaan sama sävel oktaavia alempaa, jonka jälkeen venytetään b-kielen 9. nauha kokosävelaskeleen verran niinikään perussäveleen. Tutustu tällä kurssilla kitaran kielen venytystekniikkaan.

Seuraavassa likissä kuullaan kekseliäs tapa soittaa bluesasteikkoa. Soita 6. nauhan sävelet etusormella, 8. nauha nimettömällä ja 9. nauha pikkurillillä. Etusormella voit pientä puolibarre-otetta kahdella ohuimmalla kielellä. Soita aluksi likki hyvin hitaasti niin, että se tulee tutuksi. Vähitellen nosta tempoa pitäen soiton rytmi tasaisena.

Seuraavassa osiossa Eddie käyttää paljon ns. pinch harmonicseja, jotka kuuluivat olennaisena osana hänen soittoonsa. Ne on merkitty tabiin A.H.-merkinnällä ja voit tutustua niiden soittamiseen tällä videolla.

Tässäkin osiossa hän käyttää Bb-bluesasteikkoa sekä kielen venytyksiä, joilla saadaan sooloon hienonkuuloisia rock-kuvioita. Eddien soitto oli usein rytmisesti melko vapaasti tulkittua, joka tarkoittaa, ettei hän soittanut aina tarkasti tietyllä rytmillä vaan enemminkin asetteli kokonaisen likin esimerkiksi kahden tahdin alueelle joka kerta hieman rytmiä varioiden. Harjoittele tässä kumpikin tahti hitaasti erikseen.

Seuraava osio on yksi soolon huippukohdista, jossa Eddie käyttää kuuluisaa tapping-tekniikkaansa. Tällä kurssilla tutustaan tarkemmin tappingiin.

Likki aloitetaan soittamalla ohuimman kielen 6. nauha etusormen hammerilla, jonka jälkeen soitetaan 9. nauha samalla tekniikalla. Tapping on merkitty tabiin T-kirjaimella, jonka voi tehdä plektrakäden etu- tai keskisormella. Ohuimmalla kielellä soitetaan kolmesti kuvio, jossa ensin soitetaan tappingilla 13. nauha, siitä pull-offilla 9., 8. sekä 6. nauhat.

Tämän jälkeen soitetaan hammerilla b-kielen 9. nauha, jonka jälkeen soitetaan tappingilla 13. nauha, pull-offilla 6. nauha ja hammerilla taas 9. nauha. Soita kunkin kielen kuvio hitaasti ja puhtaasti ja yhdistä kielet vähitellen kun hallitset aluksin kunkin erikseen.

G-kielellä soitetaan tappingilla 13. nauha tappingilla, josta pull-offilla liikutaan 6. nauhaan ja hammerilla 10. nauhaan. Sama kuvio toistetaan d- ja a-kielillä.

Tämä on soolon monimutkaisin osio, joten soita sitä hyvin hitaasti puhtaalla tekniikalla sekä tasaisella rytmillä. Nopeus kasvaa kun hallitset sen aluksi hitaalla tempolla ymmärtäen jokaisen pienenkin yksityiskohdan.

Seuraavan osion ensimmäisessä tahdissa soitetaan kaksi kokosävelbendiä kahdesta eri oktaavista. Toisessa tahdissa soitetaan neljä ohuinta kieltä sweeppaamalla, jossa plektra liukuu neljän kielen läpi. Tällä kurssilla voit tutustua sweeppamiseen.

Soita d-kielen 8. nauha nimettömällä ja kolmen ohuimman kielen 6. nauhat etusormen barre-otteella. Älä annan sävelten soida päällekkäin vaan voit kevyesti sammuttaa kieliä plektrakädellä sekä rullaamalla etusormella samalla kun kielet vaihtuvat. Seuraavat sävelet e-kielellä soitetaan taas hieman rytmisesti vapaammin. Kuuntele kappaleesta miten Eddie itse tulkitsee tämän rytmin ja mukaile tätä.

Loppuun soitetaan nopea nouseva kuvio, jossa käytetään legatotekniikkaa. Enemmän legatotekniikasta tällä kurssilla.

Jokaisella kielellä soitetaan etusormella 15. nauha, keskisormella 16. nauha ja pikkurillillä 18. nauha. Pikkaa plektralla kielen ensimmäinen sävel ja soita kahdella hammerilla seuraavat sävelet. Pyri tässä likissä soiton puhtauteen ja voit kevyesti dempata kieliä plektrakädellä, jotta vältytään ylimääräiseltä kielten hurinalta.

Eddien käytti paljon vastaavanlaisia kuvioita muissakin sooloissa aina hieman varioiden niitä. Soolot on usein jaettavissa osioihin, jotka voi harjoitella erikseen ja lopuksi laittaa yhteen.

Hyviä treenihetkiä!

-Samuli

‍