Blackstar Amplificationin HT-1R- ja HT-5R-vahvistimet ovat saaneet ensiesittelystä asti laadukkaiden pienikokoisten putkivahvistimien maineen, jotka sopivat mainiosti sekä olohuoneeseen että äänitystilanteeseen.
Blackstar HT -sarja on edennyt hiljattain jo kolmanteen sukupolveen, joka tarjoaa jopa entistäkin enemmän käytännöllisiä ratkaisuja, jotka helpottavat kitaristin elämää.
Blackstar HT-5R Mk III (643 euroa; DLX Musiikki) on viisiwattinen putkikombo 12-tuumaisella Blackstar Special Design -kaiuttimella.
Etuvahvistin on rakennettu ECC83-putken ympäri, kun taas päätevahvistimessa pyörii 12BH7-putki. 12BH7 on tullut tutuksi esimerkiksi vanhoista Ampeg-vahvistimista etuasteputkena, mutta Blackstar on löytynyt tavan käyttää sitä päätevahvistimessa, jonka ansiosta HT-5R Mk III -komboon saadaan riittävästi tehoa ja puhdasta headroomia (lue: dynamiikka ilman pääteasteen säröä). Sellaisissa tapauksissa, joissa viisi wattiakin on liian kovaa, voi HT-5R:n lähtötasoa pudottaa 0,5:een wattiin.
HT-5R Mk III tarjoaa kaksi kytkettävää kanavaa (kytkin kuuluu hintaan) – Clean ja Overdrive (OD) – joilla on kummallakin vielä kaksi erilaista Voice-karakteeria tarjolla. Puhtaassa Clean-kanavassa löytyy Fender Blackface -tyylinen putipuhdas vaihtoehto, sekä hieman reunasäröä tarjoava Vox AC -tyylinen valinta. Puhdas kanava tarjoaa pelkästään kaksi säädintä – Volume ja Tone.
Overdrive-särökanavasta taas löytyy sekä klassisempi 1970/80-luvun särötyyppi että nykyaikaisempi vaihtoehto isommalla gainilla ja purevuudella. Gain- ja (Master) Volume-säätimien lisäksi särökanavan EQ-osasto on monipuolisempi kuin Clean-kanavassa – kolmikaistaisen EQ:n lisäksi on tarjolla Blackstarin patentoitu ISF-säätö. ISF on lyhenne sanoista “Infinite Shape Feature” ja säätimellä voi säätää portaattomasti särökanavan perusluonnetta. Toisesta ääripäästä löytyy yhdysvaltalainen ote tiukemmalla bassolla ja purevalla keskialueella, kun taas toisessa on tarjolla kermaisempi brittityylinen stäkkisoundi.
Etuvahvistimen viimeinen palikka on HT-5R Mk III:n digitaalikaiku. Tehdasasetuksissa kaiku on suhteellisen lyhyt huonekaiku, joka istuu erittäin hyvin sekä puhtaisiin että särösoundeihin, ilman että se tekisi viimeksi mainituista liian mutaisia. Kaiun soundiin ja pituuteen voi kuitenkin vaikuttaa Blackstarin ilmaisella Architect-softalla Windows- tai Mac-tietokoneelta kombon usb-portin avulla.
Blackstar HT-5R Mk III -kombon takapaneeli on varustettu erittäin avokätisesti erilaisilla liittymillä.
Jalkakytkin- ja kaiutinjakkien lisäksi löytyy monofoninen efektilenkki, stereofoninen Line In -tulo, kaksi CabRig-lähtöä, sekä USB-portti. Efektilenkin kanssa pystyy käyttämään myös pro-tason studioefektejä, lenkin signaalitasokytkimen ansiosta, jolla nominaalista tasoa voi laittaa -20 dB:n lisäksi myös paljon kuumemmalle +4 dB:n tasolle.
CabRig on Blackstarin nimi omille impulssivasteilla (impulse response; IR) toimiville digitaalisille kaappi- ja mikrofonimallinnuksille. Blackstar HT-5R Mk III -kombossa CabRig-toiminto tarjoaa kolme eri virtuaalikaappi ja -mikkiyhdistelmää, joiden välillä voi vaihtaa takapaneelista löytyvällä minikytkimellä. Analogisia CabRig-lähtöjä on kaksi – balansoitu XLR ja balansoimaton linjalähtö (joka toimii myös kuulokelähtönä).
Myös CabRig-osaston toimintaan ja parametreihin voi vaikuttaa kätevästi firman Architect-softalla, minkä ansiosta voi valita mallinnuksista juuri ne itselleen sopivimmat.
CabRig-signaalia voi myös äänittää suoraan digitaalisesti sekvensserille HT-5R Mk III -kombon USB-lähdöltä, koska komboon on upotettu myös digitaalinen äänikortti. Mac-tietokoneen kanssa yhteistyö sujuu automaattisesti, kun taas Windows-koneen käyttäjä saa tarvitsemansa driverin imuroitu Blackstarin sivulta.
Jo ensimmäisen sukupolven HT-1- ja HT-5-kombot olivat monipuolisia, hyvin toimivia ja hyvältä kuulostavia kompaktia täysputkivahvistimia. Kolmas sukupolvi tekee kaiken kuitenkin vielä entistäkin paremmin. Blackstar HT-5R Mk III -kombon kohinatasoa on saatu vielä alhaimmaksi ja etuvahvistimen kanavien perussoundit ovat entistäkin maukkaammat.
Digiominaisuuksien toteutus on erittäin onnistunut, mikä helpottaa esimerkiksi kombon äänittämistä, mutta mikä vaikuttaa positiivisesti myös putkivahvistimen “kustomointiin” juuri omille tarpeille. Tällaista laatusoundien ja ominaisuuksien kirjoa ei yksinkertaisesti voi saada 50-luvun Fender Champistä, vaikka se onkin klassikkojen klassikko.
Päätevahvistimen tehosta sen verran, että vahvistinputkien ei-lineaarinen vahvistuskäyrä, ikään kuin sisäänrakennetulla kompressiolla, vaikuttaa siihen että viisiwattinen putkivahvistin on (lähes) aina paljon kovaäänisempi kuin viisiwattinen transistorikone. Hyvä esimerkki on Eric Claptonin kappale “Layla”, jossa Clapton ja Duane Allman äänittivät biisin kitaraosuudet (suurelta osin) livenä kahdella viisiwattisella Fender Champ -komboilla.
Olen äänittänyt kaksi demokappaletta Blackstar HT-5R Mk III -kombolla.
Ensimmäisessä biisissä kaikki kitararaidat on äänitetty puhtaalla kanavalla ja mikrofonilla (ja fuzz-pedaalilla):
Toisessa biisissä on käytössä kombon OD-kanava. Komppikitarat on äänitetty perinteisesti mikrofonilla, kun taas soolo-osuudet on äänitetty CabRig-lähdöltä:
Kirjoittaja: Martin Berka
Martin Berka on kokenut pitkän linjan muusikko ja musiikkitoimittaja. Rockwayn blogista löydät muun muassa Berkan oppaita ja katsauksia klassikkosoittimista uusiin huippumusiikkitarvikkeisiin!
