Tässä blogissa käsittelen yleisimpiä kitara-aiheisia kysymyksiä ja annan niihin omat vastaukseni ammattiopettajana. Moni kysymyksistä liittyy soittamisen aloittamiseen, mutta niiden taakse kätkeytyy myös syvempiä tasoja, jotka ovat sovellettavissa kokeneempienkin soittajien harjoitteluun.
Etenkin uuden harrastuksen alussa on ilmassa usein liuta kysymyksiä, joihin ei välttämättä edes osata hakea vastausta oikeasta paikasta. Kitaran soittamiseen liittyy monia ennakkoluuloja, jotka voivat olla vääristyneitä tai epäolennaisia.
Yksi näistä on käsitys, että soittajan täytyy olla erityisen musikaalinen voidakseen hallita kitaran hyvin. Tämä ei pidä paikkaansa sillä musikaalisuus itsessään ei tuo soittotaitoa. Musikaalisuus on enemmänkin sitä, miten osaa käyttää hankittua taitoa sekä miten kuulee ylipäätään musiikin. Jokaisen on tehtävä sama kova työ saavuttaakseen kitaran kanssa korkea taitotaso.
Oheisessa tekstissä pohditaan motivaation ylläpitämistä harjoittelussa: https://blog.rockway.fi/treenaamisen-motivointi-ja-suunnittelu-samulin-blogi/
Sama asia toisinaan liitetään myös sanan lahjakkuuden alle. Arvellaan jo ennen kuin on edes kunnolla aloitettu harjoittelu, että en ole tarpeeksi lahjakas. Ihminen on varsin lahjakas puolestaan keksimään syitä sille, miksi ei hallitse jotain asiaa. Etenkin kitaransoiton ollessa melko haastavaa, vie hyvän taitotason saavuttaminen vuosia, jolloin se vaatii enemmän sinnikkyyttä kuin lahjakkuutta. Lahjakkuus soittamiseen voi ilmentyä suurena intohimona soittamista kohtaan, jolloin motivaatio harjoitteluun on kova. Se voi myös ilmentyä kykynä loihtia mielenkiintoisia sävelkulkuja, joista rakentuvat kokonaiset kappaleet. Hyvin harvoin lahjakkuus tekee kuitenkaan sen, että soittajan tarvitsisi harjoitella vähemmän kuin muiden.
Lähes jokainen ihminen voi saavuttaa erittäinkin kova soittotason ja tärkeintä on löytää harjoitteluun motivaatio, joka kantaa eteenpäin. Jos jokin asia kiinnostaa tarpeeksi löytyy yleensä myös motivaatio kuin itsestään.
Tässä kirjoituksessa annan vinkkejä soittoinnon ylläpitämiseen: https://blog.rockway.fi/vinkkeja-soittoinnon-yllapitamiseen/
Seuraavaksi käydään läpi 5 hyvin yleistä kysymystä, joihin pyrin antamaan tyhjentävän vastauksen.
Hanki aluksi itsellesi oma soitin. Omassa opetustyössäni olen monesti kohdannut oppilaita, jotka lainaavat kitaran jostain. Mikäli et saa sitä pysyvään lainaan osta mieluummin oma soitin. Kitaransoitto vaatii säännöllistä harjoittelua ja mikäli joudut palauttamaan soittimen aina vähän väliä, on vaikeampi edistyä soittamisessa.
Hanki siis mieluiten oma soitin, jonka ei kuitenkaan tarvitse olla kallis. Älä silti hanki kaupan halvinta kitaraa sillä ne ovat usein rakennettu niin halvalla, että voivat olla erittäin huonolaatuisia. Noin 200€:llä voi saada jo aivan kelvollisen soittimen. Kannattaa myös miettiä suoraan haluaako soittaa akustista vai sähkökitaraa. Kummatkin soittimet ovat aloittelijalle suurin piirtein samanhintaisia ja on hauskempaa soittaa sitä soitinta, josta on alun perin kiinnostunut.
Tässä vinkkejä kitaran hankintaan: https://blog.rockway.fi/samulin-blogi-kitaran-osto-opas-aloittelijalle-akustisen-ja-sahkokitaran-erot/
Suunnittele myös harjoittelusi niin, että sinulla on aikaa kitaralle edes vartin verran useita kertoja viikossa. Ei kannata ottaa paineita siitä, että täytyisi soittaa heti useita tunteja päivässä. Mikäli harjoittelun sisältö on hyvä ja treenaus säännöllistä tuloksia varmasti syntyy. Nykyisenä modernina aikana löytyy paljon ammattimaista opetusta myös internetistä, jolloin opetukseen hakeutumisen kynnys on matala. Voit aloittaa esimerkiksi Rockway.fi-palvelussa muutaman kuukauden tilauksella. Mikäli intoa riittää lisäopiskeluun voit halutessasi myöhemmin hakeutua live-opettajalle vaikkakin nykyään on mahdollista opiskella itsekseenkin lähes mille tasolle tahansa.
Tähän kysymykseen löytyy monia vastauksia mutta lopulta tässäkin palataan aina soittoinnokkuuteen. Kun harjoittelu on hauskaa tapahtuu kehitys kuin itsestään. Älä siis aseta itsellesi liian suuria tavoitteita vaan etene matalankynnyksen välitavoite kerrallaan. Soittamisen kehitys on suorassa suhteessa laadukkaaseen harjoitteluun ja kannattaakin käyttää aikaa sen suunnitteluun.
Tässä on oivallinen opas tehokkaaseen harjoitteluun: https://app.rockway.fi/content/course/594
Tällä infoteknisellä aikakaudella jolla elämme, ei onneksi ole pulaa opetusmateriaalin saatavuudesta. Yksi tekijä, joka hidastaa kehittymistä eniten, on päämäärätön soittelu. Olen törmännyt monesti oppilaisiin, jotka ovat soittaneet jo vuosia mutta soittotaito ei ole sitä vastaavalla tasolla. Soittaja on tällöin soitellut jo osaamiaan asioita vuosia eikä ole osannut pureutua kunnolla soittoteknisiin ongelmiinsa tai uskaltanut haastaa itseään vaikeammilla kappaleilla.
Jotta opit hyvän soittotekniikan kannattaakin heti alusta lähtien hakeutua opettajan pariin ja hyödyntää internet musiikkikoulua kuten Rockwayta.
Tässä aloittelijan treenioppaasta löydät kaiken oleellisen liittyen harjoitteluun: https://blog.rockway.fi/samulin-blogi-treeniopas-aloittelijalle-osa-1/
Hanki itsellesi myös kitara, jolla on mahdollisimman helppo soittaa. Kitaroiden soitettavuudessa voi olla suuriakin eroja ja mikäli et ole varma, minkälainen on soittimesi tuntuma, voit käyttää sitä musiikkiliikkeessä, jossa ammattilainen voi tarkastaa soittimen kunnon.
Ammattikitaristit ovat harjoitelleet soittamista tuhansia tunteja. Mutta silti hekin sanovat, että on yhtä huono asia harjoitella liikaa kuin liian vähän. Melko yleinen virhe uutta harrastusta aloittaessa on luoda liian kunnianhimoinen treenisuunnitelma. Mikäli lähdet liikkeelle usean tunnin päiväkohtaisella harjoittelulla, voi into lopahtaa jossain kohtaa jos edistyminen ei vastaakaan omia haaveita. On tärkeä hyväksyä, että soittotaitoa ei saavuteta nopeasti; siihen ei ole oikotietä. Sen sijaan onkin tärkeää nauttia matkasta ja tehdä siitä mahdollisimman hauskaa.
Lähde siis liikkeelle esimerkiksi 10 minuutin päiväkohtaisella harjoittelulla vaikkapa neljänä päivänä viikossa. On erittäin tärkeää, että sinulla on jokin treenisuunnitelma, jota seuraat. Kun harjoittelun sisältö on mietittyä ja treenaus tarpeeksi säännöllistä, tuloksia alkaa tapahtua. '
Voit aloittaa soittamisen tämän kurssin avulla: https://app.rockway.fi/content/course/616
Mikä sitten on liian vähän harjoittelua? Käytetty harjoitteluaika kerääntyy lihasmuistiin sekä hermottumiseen. Kun toistat jonkin asian oikein sekä tarpeeksi usein se alkaa muuttua taidoksi, johon keho adaptoituu. Mikäli toistoja ei tapahdu tarpeeksi säännöllisesti ei hermottumista pääse tapahtumaan, joka tuntuu siltä, ettei opi. Toisinaan oppilaani saattavat tuskailla, etteivät opi vaikka harjoittelevat. Pienen kuulustelun jälkeen yleensä paljastuu, että harjoittelu ei kovin systemaattista. Saatetaan ottaa kitara syliin, kokeilla jotain harjoitusta ja pian todetaan sen olevan vaikea. Sama asia toistetaan muutamia kertoja viikossa ja vähitellen motivaatio hiipuu.
Harjoittelussa on tärkeää edetä hyvin pienissä askelissa; toisinaan vain yksi sävel kerrallaan. Soita esimerkiksi kappaleen ensimmäinen opettajan ohjeistamalla tekniikalla. Tämän jälkeen soita seuraava sävel kiinnittäen huomiota, että käytät siihen oikeaa sormea sekä muihin soittoteknisiin seikkoihin. Käy läpi tällä tekniikalla ensimmäinen tahti ja kertaa se niin monta kertaa, että osaat sen ulkoa. Toista sama asia seuraavana päivänä ja huomaat, että se sujuu helpommin. Tällöin tavoin kappale rakennetaan palapelin tavoin vähitellen kasaan kuten myös koko soittotaitokin.
Tämän vastauksen määrittää se, mitä haluaa oppia. Mikäli haluat tulla hyväksi klassiseksi kitaristiksi tai oppia säestämään ns. leirinuotiokomppia, ovat vaadittavat treenimäärät aivan eri sfääreissä. Kannattaakin heti alussa pohtia, minkälaiseksi kitaristiksi haluat tulla. Tämä määrittää hyvin pitkälti myös harjoittelun sisällön. Mikäli haluat oppia säestämään kappaleita akustisella kitaralla ei kannatta käyttää aikaa tapping-tekniikan harjoitteluun.
Tällä kurssilla käydään läpi leirinuotiokomppauksen alkeet: https://app.rockway.fi/content/course/459
Yleissäännöksi on määritelty, että vaaditaan 6000 tuntia harjoittelua tullakseen hyväksi yleismuusikoksi. Tämä tarkoittaa käytännössä kaksi tuntia treeniä joka päivä kahdeksan vuoden ajan. Melko sama määrä pätee myös moneen muuhunkin asiaan. Uusien monipuolisten taitojen oppiminen vie aikaa eikä siihen juuri ole oikoteitä. Ammattimaiseksi soittajaksi tullakseen vaaditaan harjoittelua 10 000 tuntia. Kuitenkin nämä luvut ovat vain suuntaa-antavia eivätkä ne päde automaattisesti jokaiseen soittajaan. Tärkeintä on, niin kuin aiemmin todettiin se, miten hyvin harjoittelet eikä niinkään se kuinka paljon harjoittelet.
Puolessa vuodessa voit oppia alkeet hyvin ja pystyt säestämään yleisimmillä perussoinnuilla kappaleiden mukana. Vuodessa voit oppia lukemaan nuotteja sekä tuntemaan otelaudan ja soittaa kappaleiden riffejä hienosti. Parissa vuodessa mukaan tulevat soolot sekä muut soittotekniikat, jotka hioutuvat ajan saatossa tarkemmiksi.
Yksi yleisin haaste on pitää harjoittelussa motivaatio yllä vuodesta toiseen. Suurin osa soittajista lopettaa kun toiminta alkaa käydä haastavaksi. Kukaan ei varmasti ole sanonut, että soittaminen olisi helppoa. Se on usein vain oma mielikuva, joka on luotu jonkin asian perusteella.
Parhaimmatkin soittajat kokevat toisinaan tuskastumista mutta eivät silti lopeta. Vaikeudet voidaan kääntää haasteiksi, jotka päihitettyäsi oletkin parempi soittaja. Sille löytyy aina syy, miksi jokin asia tuntuu vaikealta. Ja syy ei ole se, että et olisi musikaalinen tai lahjakas. Hyvä opettaja pystyy tunnistamaan teknisen syyn sille, miksi jokin asia tuntuu vaikealta. Kun syy siihen löytyy, on selkeää korjata ongelma tehokkaiden tästätreenien avulla.
Toinen yleinen virhe on laiskuus kitaraan tutustumisessa. Useinkin törmään siihen, että soittajaa ei kiinnosta tutustua kunnolla omaan soittimeensa. Ei tunneta kitaran kielten nimiä, sähkökitaran tapauksessa ei olla perille eri säätöpotikoiden käyttötarkoituksista, ei osata virittää kitaraa tai ymmärretä, miksi se luo sellaisen äänen kuin se luo.
Mitä tutumpi olet soittimesi kanssa, sen läheisemmältä se tuntuu tehden myös soittamisesta hauskempaa ja monipuolisempaa.
Myös hyvin tyypillistä on etenkin nuorten soittajien kanssa, että kitaraa ikään kuin makaa sylissä. Tutustu siihen, miten kitaraa kuuluu pidellä, jonka tarkoituksena on tehdä soittamisesta mahdollisimman tehokasta ja helppoa. Kitaraa voidaan pidellä joko oikean tai vasemman jalan päällä, joissa kummassakin on omat hyötynsä. Tunnustele, kumpi tyyli tuntuu sinusta paremmalta ja hyvällä soittoasennolla teet suuria muutoksia yleiseen soittimen soitettavuuteen.
Tällä kurssilla käydään läpi hyvän soittotekniikan perusteet: https://app.rockway.fi/content/course/459
Myös yksi yleisimmistä virheistä tai heikkouksista on olla riippuvainen vain yhdestä harjoittelutavasta. Tämä voi olla soittaminen vain tabeista, vain korvakuulolta tai pelkästään nuoteista. Näissä kussakin tavassa on valtavasti hyviä puolia mutta yksinomaan sovellettuna voi aiheuttaa myöhemmässä vaiheessa ongelmia.
Esimerkiksi vain tabeista soittavat kitaristit eivät yleensä tunne soittimensa otelautaa ja säveliä. He ovat täysin riippuvaisia tabeista, joita ilman soittaminen on vaikeaa. Heille korvakuulolta soitto tuottaa usein suuria haasteita. Pelkällä korvalla soittajat sen sijaan kehittävät itselleen hyvän korvakuulon, joka onkin erittäin tärkeää musiikissa. Silti jossain kohtaa tulee raja vastaan, mitä voi kuunnellen harjoitella. Nuottikuvan avulla voit harjoitella kappaleen nopeammin ja tarkemmin. Monipuolisessa treenissä tulisikin soveltaa näitä kaikkia tapoja ja jos mahdollista, käy vielä useamman opettajankin opissa. Jokaisella opettajalla on oma tyylinsä, joilta voit jokaiselta oppia jotain uutta ja erilaista.
-Samuli
Samuli Federley soittaa ja opettaa vauhdikasta kitarointia lapsille ja aikuisille kuudesta kahdeksaan kielellä. Näin myös Rockwayllä.
